Graafikko Pentti Nyholmin pakkoyrittäjyys alkoi 2000-luvun alussa kirjapainoalan myllerryksestä. Nyt hän työllistää itsensä osuuskunnan kautta.

30.10.2014
Työelämä

Yrittäjäksi pakon edessä

Suomessa on kasvava joukko vastentahtoisesti yrittäjiksi ryhtyneitä, jotka putoavat yhteiskunnan turvaverkon läpi. Pentti Nyholmin mielestä ammattiliitoilla ei ole kiinnostusta eikä valmiuksia ajaa itsensä työllistävien oikeuksia.

Suomessa on kasvava joukko vastentahtoisesti yrittäjiksi ryhtyneitä, jotka putoavat yhteiskunnan turvaverkon läpi. He ovat parturi-kampaajia, fysioterapeutteja, siivoojia, rakennus- ja kuljetusalan työntekijöitä ja monia muita.

Graafikko Pentti Nyholmin pakkoyrittäjyys alkoi 2000-luvun alussa kirjapainoalan myllerryksestä. Työpaikalla tapahtui irtisanomisten aalto, joka pani luottamusmiehenä toimineen Nyholmin koville ja vei lopulta sairauslomalle.

Seuraavien vuosien ajan Nyholm työskenteli freelance-verokortilla. Samalla hän haki uutta työpaikkaa, ja ammatinharjoittamista katkoivat jaksot työllisyystuettuna palkansaajana. Parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan hän kouluttautui myös datanomiksi ja ajoi kuorma-autokortin.

– Työttömyyskausina työvoimatoimistosta ei löytynyt yhtään mitään, vaikka minulla on viisi ammattia taskussa, olen kaksikielinen ja minulla on BECD1-ajokortti. Tehtävät jaettiin aina nuoremmille, joilla oli tuoreempi tutkinto, Nyholm kertoo.

YRITTÄJÄ MAKSAA OMAN SOSIAALITURVANSA

Pakkoyrittäjyyttä on kritisoitu siitä, että se olisi työnantajien keino säästää, välttää työnantajavelvollisuudet ja sysätä yrittäjäriski työntekijälle. Samalla työntekijä jää ilman työehtosopimuksen ja lainsäädännön minimiturvaa.

Kun henkilö siirtyy palkansaajasta yrittäjäksi, hän vastaa itse omasta sosiaaliturvastaan eli yrittäjän eläkevakuutusmaksuista. Työ on osattava hinnoitella niin, että se sisältää kaikki työn sivukulut laitehankinnoista eläkemaksuihin ja lomiin.

Kun henkilö siirtyy palkansaajasta yrittäjäksi, hän vastaa itse omasta sosiaaliturvastaan.

Usein ammatinharjoittajan neuvotteluasema on kuitenkin heikko, jos asiakkaita on vähän tai vain yksi. Kilpailulainsäädännön vuoksi pienyrittäjät eivät voi myöskään liittoutua keskenään.

Koska monet pakkoyrittäjät elävät köyhyysrajalla tai sen alla, maksavat he pienintä mahdollista YEL-maksua. Se kostautuu tulevaisuudessa minimieläkkeenä. Sen lisäksi YEL-maksun perusteella lasketaan muun muassa vanhempainpäivärahan ja sairauspäivärahan suuruus.

Itsensä työllistäjien verotuskohtelu vaihtelee työnteon muodosta riippuen. Yrittäjän velvollisuuksiin voivat kuulua myös esimerkiksi yrityksen tai toiminimen rekisteröinti, kirjanpitovelvollisuus, alv-velvollisuus ja lakisääteisten vakuutusten ottaminen.

HEIKKO TYÖTTÖMYYSTURVA

Yrittäjällä ei ole pääsääntöisesti oikeutta työttömyyskorvaukseen, ellei hän ole ensin lopettanut yritystoimintaansa. Halutessaan hän voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Soviteltua työttömyysetuutta voi saada, jos yritystoiminta on sivutoimista ja henkilö hakee samanaikaisesti kokoaikatyötä.

Pentti Nyholm kertoo sovitellun työttömyyskorvauksen saamisessa olleen viivästyksiä, jos meneillään oli yksi tai kaksi pitkäkestoista projektia. Työtunteja ei saanut niputtaa yhteen, vaan työttömyyskorvauksen sovittelu alkoi vasta työn valmistumisen ja palkkion saamisen jälkeen.

Kun pakkoyrittäjällä menee hyvin, hän ei uskalla kieltäytyä mistään töistä.

– Siinä saattoi olla kaksi tai jopa kolme kuukautta niin, etten saanut rahaa mistään. Se voi joillakin saattaa kiusaukseen olla ilmoittamatta töistä lainkaan, mutta se ei hyödytä ketään.

Kun pakkoyrittäjällä sen sijaan menee hyvin, ei hän uskalla kieltäytyä mistään töistä. Ahnehtiminen johtaa helposti uupumiseen.

AMMATTILIITOILLA PALJON PARANNETTAVAA

Teollisuusalojen ammattiliitossa aktiivisesti toimineen Pentti Nyholmin mukaan ammattiliitoilla ei ole kiinnostusta eikä valmiuksia ajaa itsensä työllistävien oikeuksia.

– Kun on seurannut mitä tahansa keskustelua, oli se sitten eläkeratkaisu tai palkankorotukset, aina unohdetaan, että on olemassa tällaisia minun kaltaisiani puurtajia. Iso osa ihmisistä jää täysin keskustelun ulkopuolelle.

Pentti Nyholmin tarinalla on onnellinen loppu, sillä vuodesta 2007 lähtien hän on työllistänyt itsensä osuuskunnan kautta. Se on helpottanut muun muassa laskutusta ja eläkemaksujen maksamista. Osuuskunnan jäsenenä Nyholmia ei katsota yrittäjäksi, joten hän voi saada myös ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.

– Osuuskunta on lähes ainoa ratkaisu monen yksinyrittäjän tilanteeseen, Nyholm uskoo.

Teksti: Jenni Meronen
Kuva: Tomi Westerholm