Viljelijät valmistautuvat ilmastonmuutokseen

Muuttuvat sääolosuhteet saavat sisilialaiset kasvattamaan banaaneja ja suomalaiset auringonkukkia. Välimeren kuivuus lisää tulevaisuudessa painetta saada parempia satoja pohjoisessa.

Välimeren maissa on alettu laskea kesän 2017 poikkeuksellisen helleaallon ja kuivuuden maataloudelle aiheuttamia vahinkoja. Esimerkiksi Italiassa lähes 2,5 astetta keskimääräistä korkeampi lämpötila ja 41 prosenttia vähentyneet sateet aiheuttivat yli kahden miljardin euron menetykset.

Italian viljelijäjärjestö Coldirettin mukaan säilyketomaatti- ja durumvehnäsadoista on menetetty 10–12 prosenttia ja viinirypäleistä jopa neljäsosa. Hunajantuotanto on romahtanut, ja sienisato tänä vuonna olematon. Ranskassa viinisato on huonoin sitten vuoden 1945, the Guardian kertoo.

– Toisaalta satojen laatu on parantunut. Vähäisemmät sateet ovat vähentäneet tauteja, jotkut kasvit ovat makeampia ja viljassa on enemmän proteiinia, sanoo Coldirettissä ilmastoasioita seuraava talousasiantuntija Lorenzo Bazzana.

ITALIASTA BANAANINTUOTTAJAMAA

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän Välimeren maiden kuivuutta entisestään. Kesälämpötilat kohoavat yhä useammin yli 40 asteen, ja kuivien kesien myötä koko alue lämpenee muuta Eurooppaa enemmän. Sateet myös keskittyvät: Italiassa sadetta saatiin syyskuussa paikoitellen jopa kolminkertaisesti keskiarvoa enemmän.

– Jos trendi on tämä, eli lämpötila nousee ja sateet keskittyvät lyhyemmälle ajanjaksolle, sadevesien säätely vaikeutuu. Italian maanviljelyn haasteeksi tulevina vuosina todennäköisesti muodostuu se, miten vesi pystytään varastoimaan ja käyttämään sitten, kun sille on tarvetta, Bazzana sanoo.

Ilmastonmuutos saa kasvien viljelyvyöhykkeet siirtymään pohjoisemmaksi. Italialaisviljelijät ovat aloittaneet muutoksiin sopeutumisen kokeilemalla uusia kasvilajeja.

– Meillä on Sisiliassa jäseniä, jotka ovat alkaneet kasvattaa banaaneja. Se olisi aikaisemmin ollut ennenkuulumatonta. Ja siinä missä oliivipuut menestyivät ennen esimerkiksi Garda-järvellä aivan järven tuntumassa, kasvavat ne nyt myös kauempana järvestä, Bazzana kertoo.

SUOMEEN UUSIA VILJELYKASVEJA

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Riitta Savikon mukaan Etelä-Euroopan kuivuus lisää painetta saada hyviä satoja pohjoisemmassa. Siinä missä viljelyolosuhteet monissa maissa vaikeutuvat, Suomessa ne voivat jopa parantua.

– Muutosten ytimessä ovat maaperä, vesitalous ja viljelykasvivalikoima. Varsinkin maaperän hyvä kasvukunto nousee entistä tärkeämmäksi. Silloin kun pellossa on eloperäistä ainesta, se sietää paremmin kuivuutta ja toisaalta märissä oloissa on samalla vettä läpäisevämpi, Savikko kertoo.

Viljelykasvien valikoiman odotetaan monipuolistuvan. Esimerkiksi auringonkukan viljely yleistyy ja palkokasvien kasvatus helpottuu. Myös syyskylvöisille viljoille tulee entistä paremmat olot.

– Lisähaastetta tuo kuitenkin se, mitä tapahtuu talville. On arvioitu, että niistä tulee entistä sateisempia ja vetisempiä. Ilman lumipeitettä ravinteita huuhtoutuu entistä helpommin pellosta pois, Savikko sanoo.

Kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia onkin neljän vuodenajan maassa vaikea arvioida. Ilmaston lämpeneminen tuo pohjoiseen myös uusia kasvitauteja ja tuhohyönteisiä. Suomen kannalta suotuisat muutokset toteutuvat vain, jos maapallon keskilämpötila nousee maltillisesti.

– Jos nousu on vaikkapa neljä astetta, kukaan ei tiedä mitä ruoantuotannolle tapahtuu, Savikko sanoo.

VILJELIJÄT VALMISTAUTUVAT TULEVAAN

– Kun ei voi tietää tarkalleen millaisia muutoksia tulee, viljelijöiden pitää kehittää riskienhallintakykyään ja lisätä muutoskestävyyttään, Savikko sanoo.

Yksi keino selvitä muuttuvissa oloissa on viljellä useita erilaisia kasveja. Viljelijät voivat myös tehdä yhteistyötä esimerkiksi ostamalla kalliita työkoneita yhdessä.

– Yhteistyötä voi tehdä myös niin, että kotieläintilalta ostetaan lantaa ravinteiksi pelloille ja kasvinviljelytiloilta rehua eläimille. Kolmas konsti selvitä on peltojen kasvukunnosta huolehtiminen esimerkiksi viljelykierron avulla.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle eli Vilma-hanke auttaa viljelijöitä ilmastomuutoksiin sopeutumisessa tuomalla tutkimustietoa käyttökelpoiseen muotoon. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamassa hankkeessa kerätään muun muassa eri ilmastokokeiluja tekevien pilottitilojen verkostoa.

– Toki viljelijät tekevät sopeutumista joka kesä. Heille erilaisten sääolojen, peltojen ja maaperien kanssa selviäminen on jokapäiväistä työtä. Suomessa viljelijöillä on lisäksi todella korkea osaamistaso, Savikko sanoo.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii myös sopeutumista sen markkinavaikutuksiin, esimerkiksi viljan maailmanmarkkinahinnoissa, energian tai lannoitteiden hinnoissa tapahtuviin muutoksiin. Savikon mukaan yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa muutoksissa voi piillä myös mahdollisuuksia.

– Jos Suomessa kehitetään toimivia ratkaisuja, vaikka hajautettua energiantuotantoa tai hiilen sitomista peltomaahan, muutostilanteita voidaan hyödyntää. Ilmastonmuutoksen muuttamassa maailmassa ruokaturva voi nousta hyvin olennaiseksi teemaksi ja Suomen rooli ruoantuottajana voi jatkossa kasvaa, Savikko sanoo.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää

Luonnonvarakeskus 

Vilma-hanke 

Ilmasto-opas