Tuuli Aitchisonin mukaan yrityksen johdon on ilmastoidusta toimistostaan helppo huudella, että kaikki on hyvin, vaikka se olisi täysin tietämätön todellisesta tilanteesta kentällä.
Työpaikalla kaikki hyvin, vai onko?
Musiikin lisäksi Työväen Musiikkitapahtumassa keskusteltiin työntekijöiden näkyvyydestä julkisuudessa. Nuorille sosiaalinen media voi olla ainoa väline nostaa epäkohtia esille silloin, jos kaltoinkohtelun puheeksi ottaminen työpaikalla aiheuttaisi lisää ongelmia.
Jos työntekijä uskaltaa avata suunsa huonoista työoloista, hän asettaa itsensä alttiiksi monenlaiselle haitanteolle työpaikalla. Nuorilla ei usein ole ammattiliittoakaan turvanaan. Tuuli Aitchison oli poikkeus. Hän meni 19-vuotiaana töihin Hesburgeriin ja oli eri toimipisteissä töissä yhteensä viisi vuotta – vain pätkätyöläisenä, koska se on alalla yleistä. Aitchison oli töihin mennessään tietoinen ammattiliitoista ja liittyikin heti PAMiin.
− Se oli ensimmäinen työpaikkani, josta sain oikean palkkakuitin ja lomarahat.
Aitchison tiesi, että työ hampurilaispaikassa kuuluu niin sanottuihin ”paskaduuneihin”, jollaisia ensimmäiset työpaikat yleensä ovat. Hän ei kuitenkaan ollut valmistautunut siihen, miten rankkaa se oli.
− Järkyttävintä oli henkinen väkivalta. Ensimmäinen apulaisravintolapäällikkö otti ihmisiä silmätikuikseen. Kohtelu oli sovinistista ja kritiikki jatkuvaa. Moni lähti töistä itkien.
Noin vuosi sitten Hesburger lanseerasi Vastuullinen työnantaja -kampanjansa. Se sai noin tuhat yrityksen työntekijää purkamaan anonyymissä viestisovellus Jodelissa surkeita työolojaan, henkilöstöpulaa, räikeitä työturvallisuuspuutteita, satoja ilmaiseksi teetettyjä työtunteja ja niin edelleen.
Iltalehti pyysi kirjoittajia ottamaan yhteyttä toimitukseen. Tuuli Aitchison otti, ja häntä haastateltiin aihetta koskevaan juttuun. Aitchison ei ollut silloin enää ollut Hesburgerin palveluksessa neljään vuoteen, eikä hänen tarvinnut pelätä työpaikkansa puolesta. Tämän jälkeen myös muut mediat tarttuivat aiheeseen. Hesburger-keissin jälkeen myös muista pikaruokapaikoista, kaupoista ja kahvilaketjuista nousi vastaavia asioita esille.
Mediaa vaivaa objektiivisuusharha
Sosialidemokraattisen sanomalehtimiesliiton järjestämässä paneelikeskustelussa Työväen musiikkitapahtumassa ”Työntekijät julkisuudessa – uhreja, sankareita ja gangstereita?” mietittiin, miten työntekijä näkyy ja kuuluu julkisuudessa.
Nykyään kuvataiteilijana työskentelevä kansalaisaktivisti Tuuli Aitchison kertoi lavalla kokemuksistaan pikaruokapaikassa. Hänen lisäkseen aiheesta olivat keskustelemassa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sekä Valkeakosken Sanomien päätoimittaja Mari Tuohiniemi.
Vanhala pohti median suhtautumista Paperiliiton 112 päivän lakkoon viime keväänä. Tuohiniemi korosti, että Valkeakoski on perinteinen paperiteollisuuspaikkakunta, joten työelämäasiat ovat lukijoille tuttuja. Tuuli Aitchison kritisoi mediaa objektiivisuusharhasta: kummankin osapuolen näkemyksiä painotetaan, vaikka se ei välttämättä ole objektiivista.
− Ammattiyhdistysliike ei riittävän hyvin tavoita nuoria eikä marginaalisessa asemassa olevia. Media rakastaa nuoria siihen asti, kunnes aletaan kyseenalaistaa rakenteita, jotka johtavat työpahoinvointiin. Raha ja resurssit ratkaisevat.
Kritiikki otettiin henkilökohtaisesti
Tuuli Aitchison kertoo sanoneensa havaitsemistaan ongelmista pomoilleen aika ajoin, mutta suhtautuminen oli hyökkäävää. Hän soitti tarvittaessa liittoon ja sai vastauksia ja tukea. Nyt hän toivoo, että PAM olisi puuttunut epäkohtiin aggressiivisemmin sekä tiedottanut luottamusmiesten olemassaolosta, luottamusmiesvaaleista sekä työntekijöiden oikeuksista.
Aitchison muistelee tilanteita, jolloin hän vielä oli talossa töissä ja uskalsi avata suunsa. Esihenkilöt ottivat sen henkilökohtaisesti ja nousivat puolustuskannalle sen sijaan, että olisivat yrittäneet tehdä asioille jotain.
− Jos sanoin, että soitan liittoon, reaktio oli hyvin negatiivinen. Kenttäjohto ei myöntänyt mitään epäkohtia. Sehän olisi tarkoittanut, että asioille pitää tehdä jotain, laittaa niihin resursseja.
Mediakohun jälkeen Hesburger avasi työntekijöilleen nimettömän palautekanavan ja kertoo, että asioista on otettu opiksi. PAM perusti pikalinjan ravintola-alan työntekijöille, josta saa tukea omalla työpaikalla kohdattuihin ongelmiin – oli liiton jäsen tai ei.