Työlainsäädäntö säästettävä normitalkoilta

Kokoomus ja keskusta vaativat sääntelyn purkamista ja turhien lakien raivaamista. Liisa Jaakonsaari ja SAK:n päälakimies Timo Koskinen pelkäävät, että normitalkoot heikentäisivät työntekijän asemaa ja kuluttajansuojaa.

Tilaviiniyrittäjän on saatava myydä liköörituotteita suoraan omalta tilaltaan. Työllistämistuessa ja työnantajavelvoitteiden hoitamisessa on siirryttävä yhden luukun periaatteeseen. Linja-autokortin hinta on aivan liian kallis. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on peruttava.

Yllä olevat vaatimukset ovat muutamia esimerkkejä suomalaisista laeista tai asetuksista, joita keskusta ja kokoomus haluaisivat muuttaa. Kokoomus toi kesällä 2013 julkisuuteen nykyisen ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen ja kansanedustaja Lasse Männistön laatiman 36:n turhan lain ja säännön listan. Keskusta taas listasi samana vuonna muun muassa puheenjohtajansa Juha Sipilän allekirjoittaman aloitteen 101 laista, jotka pitäisi muuttaa tai perua.

Yhteistä keskustan ja kokoomuksen esittämille normitalkoille on se, että ehdotukset sisältävät sekä melko marginaalisia, tiettyyn ammattiryhmään liittyviä ehdotuksia kuten marjojen myynti litramitoilla pitää sallia marjatiloilla sekä suurempia lakimuutoksia. Kokoomuksen mukaan on esimerkiksi väärin, että työnantajalla on vuosilomalain muutoksen mukaan velvollisuus myöntää lisälomaa, jos työntekijä sairastuu lomalla.

Vielä tuoreempi esimerkki halusta purkaa sääntelyä on Grahn-Laasosen lokakuussa 2014 tekemä päätös keskeyttää soidensuojeluohjelman täydennys siksi aikaa, että suojelun vapaaehtoisuutta voidaan selvittää.

TYÖNTEKIJÄN ASEMA EI SAA HEIKENTYÄ

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren mukaan sääntelyä täytyy sujuvoittaa niin EU-tasolla kuin Suomessa, mutta suuri poliittinen kysymys on, mikä sääntely on turhaa.

– Sääntelyn purkamisen tavoitteena ei saa olla kustannustehokkuuteen pyrkiminen kansalaisten terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kustannuksella.

– Euroopan sosiaalinen malli menettää merkityksensä, jos kilpailukykyä haetaan esimerkiksi kuluttajansuojaan tai ympäristöön liittyvien normien purkamisella. Intialaisia emme ole, kiinalaisiksi emme halua tulla, olkaamme siis Euroopan sosiaalisen mallin kannattajia, Jaakonsaari toteaa.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen on samaa mieltä kuin Jaakonsaari. Koskisen mielestä on aina tärkeää arvioida, miten jonkun lain muuttaminen vaikuttaisi esimerkiksi työsuojeluun, työturvallisuuteen, työntekijän asemaan ja harmaaseen talouteen.

Koskisen mukaan työlainsäädännön kulmakiviin kuuluvat muun muassa säännökset työ- ja lepoajoista, työsuojelusta ja yhdenvertaisesta kohtelusta eri työsuhteissa. Niitä ei pidä lähteä missään tapauksessa muuttamaan. Jaakonsaari ei halua lähteä arvottamaan työlainsäädännön säännöksiä, koska pitää kaikkia niitä yhtä tärkeinä.

HALLITUSPOHJA RATKAISEE JATKON

Liisa Jaakonsaari ei tyrmää kaikkia keskustan ja kokoomuksen aloitteita. Kannatettavina hän pitää esimerkiksi niin sanottujen yhden luukun periaatteiden edistämistä hallinnossa sekä palvelujen sujuvoittamista silloin, kun se on mahdollista.

Kuinka suuri osa porvaripuolueiden esityksistä sitten päätyy tarkempaan käsittelyyn? Se riippuu Jaakonsaaren mukaan pitkälle tulevasta hallituspohjasta.

Kokoomuksen entisen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan julkinen sektori, etenkin kunnat, on byrokratian kahleissa, ja liika sääntely haittaa niiden toimintakykyä. Jaakonsaari on eri mieltä kokoomuksen motiiveista.

– Taustalla on useimmiten ideologinen yksityistämisen nälkä, Jaakonsaari toteaa.

IDEOLOGISET SYYT TAUSTALLA

Osa porvaripuolueiden ehdotuksista lähtee siitä, että Suomen pitäisi pyrkiä Euroopan unionin päätöksentekoelimissä vaikuttamaan tiettyjen lakien muuttamiseksi. Keskusta esimerkiksi vastustaa kuljetusyrittäjille asetettua työaikakirjanpitovelvoitetta ja kokoomus rikkidirektiiviä.

Jaakonsaari huomauttaa, että EU:sta ei tule yhtään direktiiviä tai asetusta, josta Suomi ei olisi ollut päättämässä. Vaatimukset lobata direktiivimuutoksia johtuvat pikemminkin periaatteellisista syistä.

– Ideologiset erot esimerkiksi kuluttajansuojaa ja ympäristönormeja kohtaan ovat suuret, puhumattakaan työntekijän suojelua koskevista kysymyksistä, Jaakonsaari toteaa.

Suomessa tehdään jo nyt töitä hallinnollisen taakan keventämiseksi, Timo Koskinen sanoo.

Myös EU-tasolla pyritään hallintorasitteiden vähentämiseen. Liisa Jaakonsaaren mukaan Euroopan komissio on laskenut, että vuosina 2007–2012 yritysten hallinnollinen rasitus on keventynyt neljänneksellä, kun tarpeettomia raportointi- ja tiedotusvelvollisuuksia on vähennetty. Se vastaa yli 30 miljardin euron säästöjä. Kustannussäästöjä yrityksille on tuonut Jaakonsaaren mukaan myös esimerkiksi EU:n yhteispatentti.

Teksti: Tuomo Tarvas
Kuvat: Tuomo Tarvas ja Euroopan parlamentti

Lue lisää jutun aiheista

Keskustan 101 toimenpidettä normien purkamiseksi

Kokoomuksen kansanedustajien Sanni Grahn-Laasosen ja Lasse Männistön turhimmat kiellot

Liisa Jaakonsaari