Turha itsekritiikki joutaa romukoppaan

Osaamista syntyy monissa ympäristöissä, mutta moni kokee siitä kertomisen vaikeaksi.

– Samaan aikaan ihmiset haluaisivat jakaa osaamistaan enemmän muiden ja koko yhteiskunnan hyväksi, johtava asiantuntija Milma Arola Sitrasta sanoo.

Sitra koordinoi elosyyskuun vaihteessa Osaaminen näkyviin -viikkoja.  Viikoille osallistui yli 350 erilaista yhteisöä monenlaisilla tapahtumilla ja viestinnällä. Viikoilla muun muassa jaetiin vinkkejä ja työkaluja osaamisen tunnistamiseksi ja sanoittamiseksi. Sitran sivuille on koottu muun muassa 15 erilaista työkalua, sarjakuvia sekä asiantuntijoiden tärppejä oman osaamisen huomaamiseksi.

Taustalla ajatus elinikäisestä oppimisesta

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat sekä arkea että työelämää ennennäkemätöntä vauhtia. Pysyäkseen vauhdissa mukana, korostuu elämän mittaisen oppimisen merkitys. Kolmekymmentä keskeistä yhteiskunnallista toimijaa laativat vuonna 2019 Sitran fasilitoimana yhteisen tahtotilan elinikäisen oppimisen Suomelle.

– Siinä monet merkittävät toimijat työmarkkinajärjestöistä ministeriöihin ja työeläkeyhtiöistä koulutuksen järjestäjien edustukseen toivat esiin, miten tärkeää osaamisen tunnistaminen on sekä tavallisten ihmisten, työyhteisöjen että koko yhteiskunnan kannalta, Milma Arola sanoo.

Ihmiset oppivat läpi elämän erilaisissa tilanteissa: työssä, harrastuksissa, vapaa ajalla, arjen toiminnoissa. Se, että osaa sanoittaa tätä osaamista, lisää työllistymismahdollisuuksia.

– On myös työyhteisöille tärkeää, että ne pystyvät hyödyntämään ihmisten kykyjä, osaamista ja kiinnostuksen kohteita ja näin savuttamaan parhaan mahdollisen työtuloksen. Työ usein myös koetaan merkityksellisemmäksi silloin, kun voi käyttää osaamistaan ja tehdä sellaisia asioita, joista itse innostuu.

Työelämän lisäksi osaamisen tunnistaminen on merkityksellistä myös ihmisten aktiivisuuden ja toimijuuden näkökulmasta.

– Oman osaamisen huomaaminen vahvistaa itsetuntoa ja usein myös rohkaisee toimimaan. Kun henkilö huomaa omaavansa tietynlaista osaamista, hän ehkä innostuu vapaaehtoistyöstä, harrastuksista tai vaikka taloyhtiön toiminnasta.

Huomaa toisen osaaminen

Milma Arola toteaa, miten ihmiset ovat hyvin itsekriittisiä pohtiessaan omaa osaamistaan.

– Esimerkiksi työnhakutilanteessa saatamme kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä emme osaa kuin siihen, mitä osaamme.  Mutta jos olisi vähän armollisempi itselle ja miettisi omaa osaamistaan laajemmin, saattaisi huomata, että osaa vaikka mitä.

Muut ihmiset ovat hyvä peili oman osaamisen tunnistamisessa.

– Voi esimerkiksi pohtia, millaisiin asioihin minulta on pyydetty apua ja millaisiin tehtäviin minua on ehdotettu. Tällaiset tilanteet saattavat olla aika moninaisia.

Arola muistuttaa, miten jokaiselle olisi tärkeää saada tunnustusta ja arvostusta omasta osaamisesta.

– On surullista, jos esimerkiksi töissä ei koskaan saa kiitosta ja palautetta, koska loppujen lopuksi kyse on hyvin pienistä teoista.  Onnistumisia huomataan esimerkiksi, jos työyhteisössä pohditaan, miksi jokin projekti onnistui ja mitä kukin teki sen saavuttamiseksi.

Ilman kannustusta kuva omasta osaamisesta saattaa jäädä kapeaksi.

– Monesti ihmiset ajattelevat, että osaaminen on jotain, jonka osaa joko täydellisesti tai sitten ei laisinkaan, jos siitä ei ole todistusta tai sertifikaattia.

Moni myös turhaan pelkää sanoa, että osaan tämän, koska aina löytyy joku, joka osaa paremmin.

– Silti myös sinä voit osata sen ihan hyvin ja sanoa sen ääneen. Aina ei myöskään tarvitse olla heti alusta täydellisen timantti vaan sekin voi riittää, että on kiinnostunut jostain asiasta ja utelias oppimaan lisää.  Se on ensimmäinen askel jonkin asian osaamiseen.

Abstraktien taitojen sanoittamista

Työväen Sivistysliitto on yksi Osaaminen näkyviin -viikoilla mukana olleista toimijoista. Oman osaamisen sanoittaminen ei välttämättä ole lista taitoja tai tutkintotodistuksia vaan se voi olla myös esimerkiksi sellaisen tilanteen kuvailemista, jossa on onnistunut tosi hyvin tai josta on saanut hyviä tuloksia.

– Me koulutamme esimerkiksi luottamusmiehiä ja järjestöaktiiveja, jotka toimivat aktiivisesti omissa järjestöissään ja sitä kautta heille kertyy monenlaista osaamista, opintojohtaja Katri Söder TSL:stä kertoo.

Osaaminen näkyväksi -viikoilla esiteltiin useita työkaluja osaamisen tunnistamiseksi. Yksi niistä on verkkopohjainen OSSI-peli. Peli on kehitetty Mid-Life Skills Review Project -hankkeessa, jossa myös TSL oli mukana.

– OSSIssa on lähdetty siitä, että se pilkkoo erilaisia taitoja helpommin hahmotettaviksi ja arjesta syntyviksi, Söder kertoo työkalusta.

Pelissä on neljä aluetta: tieto, luovuus, vuorovaikutus ja työkalut ja näihin teemoihin liittyen viitisenkymmentä kysymystä. Vuorovaikutustaidot -osiossa kysytään esimerkiksi, oletko hyvä käynnistämään keskusteluja ja uskoutuvatko ystäväsi sinulle usein.

– Kun oppii sanoittamaan taitoja, niistä on helpompi puhua.

Toisena teemana OSSIssa on työkalut.  Mutta mitä väliä sillä on, osaako esimerkiksi kasata huonekaluja?

– Kaikenlaisen osaamisen huomaaminen ja tunnistaminen vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja voimaantumiseen, mutta jos esimerkiksi hakee työpaikkaa, missä tarvitaan kädentaitoja tai näppäryyttä, ei välttämättä tarvitse olla puusepän tutkintoa sitä todistamaan, jos pystyy muulla tavoin kuvailemaan osaamistaan, Söder sanoo.

Piilo-osaaminen näkyväksi

Myös työpaikoilla on havahduttu siihen, että työntekijöiden jatkuva osaamisen päivittäminen on entistä tärkeämpää. Sen lisäksi työntekijöiden jo olemassa oleva piilevä osaaminen pitäisi saada paremmin yritysten käyttöön.

Uraohjaus työpaikalla -hankkeessa työstetään uusimaalaisille pk-yrityksille keinoja ennakoida muutoksia, tunnistaa muuttuvia osaamistarpeita ja pitää työntekijöiden osaaminen ajan tasalla.

Piilevän osaamisen tunnistaminen on tärkeää, koska työntekijällä voi esimerkiksi olla sellaista tietoteknistä kyvykkyyttä tai kielitaitoa, josta johto ei ole ollut tietoinen, mutta josta yritys hyötyisi. Työnantaja voi vaikuttaa näiden taitojen tunnistamiseen esimerkiksi luomalla työpaikalle osaamismyönteisen työkulttuurin.

– Kun työpaikalla kannustetaan uuden oppimiseen, nousee herkästi esiin myös piileviä kykyjä. Työpaikan innovaatiokyky on myös yhteydessä inhimillisten resurssien tunnistamiseen ja johtamiseen. Perustasolla osaamisen kartoittaminen tai tunnistaminen ei vaadi suuria investointeja, Uraohjaus työpaikalla -hankeen hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru sanoo.

Vuorikuru kertoo, miten oman osaamisen tunnistaminen vahvistaa työntekijän käsitystä itsestään työntekijänä, osaajana ja oppijana.

– Työtehtäviin yhdistetty ja sanoitettu osaaminen edistävät myös työn hallintaa ja sitä kautta johtamista. Kun mahdolliset osaamiskapeikot saadaan näkyviin, ne voidaan huomioida henkilöstön osaamista kehitettäessä.

Yritykselle hyödyllinen osaaminen lisää henkilöstön arvoa ja usein myös työn tuottavuutta.

– On järkevää henkilöstöpolitiikkaa, että osaamisen lisääntyminen näkyisi myös palkkakehityksessä. Samalla se kannustaisi yksilöitä itseään huolehtimaan osaamisestaan ja tarttumaan uusiin haasteisiin. Etenkin työn murrokseen kytkeytyvillä toimialoilla henkilöstön osaamisen säännöllinen kehittäminen voi olla jopa yrityksen elinehto.