TSL:n hallituksen ohjakset uusiin käsiin

Kansanedustaja Niina Malm: Olen tässä juuri työväen sivistyksen vuoksi.

SDP:n kansanedustaja ja puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Niina Malm, 39, ottaa ensi vuoden alussa TSL:n hallituksen ohjat käsiinsä puheenjohtajan tehtävästä väistyvän Ilkka Kantolan jälkeen. Malm valittiin tehtävään vuosille 2022–2023.

Malmille uuden pestin sisältö on kirkas:

– Olen tässä juuri työväen sivistyksen vuoksi.

Ammattikoulun käynyt Malm on saanut koulutusta TSL:n, Kalevi Sorsa-säätiön, SDP:n, SAK:n, Metalliliiton ja sen tilalle perustetun Teollisuusliiton koulutuksissa ja kursseilla. Hän kertoo saaneensa mahdollisuuden olla mukana useissa koulutuksissa, joista moni on ponnistanut kunnan, puolueen, ay-liikkeen tai eduskuntaryhmän johtotehtäviin tai edustajaksi.

– Arvostan koulutusta, jota TSL antaa. TSL:n ja koko aikuiskoulutuksen kokonaisuus on valtava mahdollisuus järjestöille ja yhdistyksille, hän sanoo.

– TSL voi olla myös hankkimassa lisää osaavia ihmisiä ja olla tukena median ja somen yhteensovittamisessa. Videot, nettijulkaisut ja podcastit ovat nyt sitä kuuminta viestintää.

Uusi puheenjohtaja haaveilee itsekin podcastin tekemisestä, mutta ei kertomansa mukaan ole ”saanut aikaiseksi perehtyä siihen teknisesti”.

– Kovasti kyllä tykkään puhua ja pohtia. Tätä osaamista taas varmasti on TSL:ssa, Malm sanoo.

Oppia terästehtaalta

Malm on aina ollut innokas ottamaan asioista selvää ja kehittelemään erilaisia ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin. Tiedonnälkäinen hän on ollut jo nuoresta.

– Parhaan tietotulvan, oivaltamisen, innostumisen ja ajattelun minussa herätti Maailmanpolitiikan koulu. Palaan edelleen niihin ajatuksiin, joita sieltä sain, ja kuinka opin kytkemään pienet arkiset asiat maailman tapahtumiin, koska loppujen lopuksi kaikki vaikuttaa kaikkeen, hän toteaa.

Imatralta kotoisin oleva Niina Malm syntyi tyypilliseen teollisuuspaikkakunnan työläisperheeseen. Malmin äiti oli nosturinkuljettajana Ovakon Imatran terästehtaalla, ja siellä olivat töissä myös isä sekä isoisä. Äidin isä ja veli olivat puolestaan töissä paperitehtaalla.

Itsestään selvää oli, että täytettyään kahdeksantoista Malm liittyi SDP:hen. Sitä ennen hän oli ollut jo jonkin aikaa Nuorissa Kotkissa, ja perinteiden jatkaminen oli luontevaa.

Terätehtaan pääluotoksi

Niina Malm suoritti Imatran ammattioppilaitoksessa logistiikan tutkinnon vuonna 2000. Työskenneltyään ensin muun muassa siivoojana, aloitti hän vuonna 2007 työt Ovakon terästehtaalla nosturinkuljettajana ja pakkaajana.

Vuonna 2016 sanavalmis ja mielipiteensä suoraan esille tuova Malm huomasi olevansa mukana terästehtaan pääluottamushenkilön vaalissa. Malm voitti vaalin kolmentoista äänen erolla aiemmin pestiä hoitaneeseen mieheen.

Se oli iso saavutus naiselle miesvaltaisella työpaikalla, mutta sittemmin Malm on huomannut, että sukupuolieroilla ei loppujen lopuksi ole väliä, koska ”yhteisellä asiallahan tässä kuitenkin ollaan”.

Malm kertoi SAK:n Näin sen tein -nettisarjassa vuoden 2019 alussa, miten hän alkoi tehtävässään ratkoa työpaikkansa ongelmia.

– Onnistuin nostamaan järjestäytymisastetta ja uudistamaan tehtaan viestintää. Työntekijöiden kanssa keskusteleminen ja kanssakäyminen tuotti tulosta, ja työntekijöiden ja eri työntekijäryhmien hitsautuminen yhteen onnistui, Malm kertoi.

Oikeistohallitus toi lisää jäseniä

Järjestäytymisasteen nostamisessa ei Malmin mukaan ollut ongelmia. Riitti kun työntekijältä kysyi, haluaako hän liittyä ammattiliittoon. Jäsenyyttä ei tarvinnut juuri perustella. Tästä piti huolen tuolloin vallassa ollut Sipilän oikeistohallitus, joka ajoi kovaa leikkaus- ja kurituslinjaa.

– Maan hallitus oli tehnyt markkinointityön puolestamme, tuore pääluotto kertoi.

Ensimmäiseksi kunnolliseksi ja konkreettiseksi saavutuksekseen Niina Malm kertoi viikkolepokorvauksien saamisen. Ovakolla oli paiskittu urakalla ylitöitä, mutta ne työnantaja oli jättänyt maksamatta.

– Kun ne sitten saatiin maksuun, tuli tunne, että kyllä luottamusmiehellä on oikeasti merkitystä, Malm iloitsi.

Valtuustoon 26-vuotiaana

Merkitystä työllä on ollut myös Imatran kaupunginvaltuustossa, jonne Malm valittiin 26-vuotiaana syksyn 2008 vaaleissa 118 äänellä. Vuoden 2012 kuntavaaleissa hän sai 239 ääntä ja 2017 vaaleissa hänestä tuli Imatran äänikuningatar: ääniä kertyi 1081.

Tätä ennen Malmia ja koko Imatraa järkytti surullinen väkivaltainen tapahtuma, jossa valtuuston puheenjohtajana toiminut Tiina Wilén-Jäppinen ja kaksi paikallislehden toimittajaa saivat surmansa. Niina Malm valittiin Wilén-Jäppisen seuraajaksi 2017.

Huhtikuussa 2019 Niina Malm valittiin eduskuntaan, jonne hän nousi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 5815 äänellä.

Vaalien alla Malm kertoi sairastavansa Chronin tautia eli tulehduksellista suolistotautia ja totesi olevansa ”kokemusasiantuntija soteuudistuksesta ja julkisen terveydenhuollon tärkeydestä”.

Sairaus on pysynyt kurissa kortisonilla, ja se ei Malmin mielestä ole este työn tekemiselle. Hän kertoo itse olevansa onnekas, sillä sairaus diagnosoitiin hänen ollessaan töissä terästehtaalla. Hän sai apua työterveyshuollosta, ja tutkimukset aloitettiin heti.

– Kaikkien kohdalla tilanne ei kuitenkaan valitettavasti ole tämä, hän huomauttaa.

Chronin tautiin sairastuu vuosittain noin 500 ihmistä. Omasta sairaudestaan Malm päätti kertoa julkisesti muutama vuosi sitten imatralaiselle Uutisvuoksi-paikallislehdelle. Hän halusi esimerkillään tuoda esille sen, että kyseessä on sairaus, jota ei tarvitse hävetä ja jonka kanssa pärjää, jos tauti saadaan hallintaan ja lääkitys kohdilleen.

Sairaus ei ole estänyt Niina Malmia paneutumasta asioihin. Elokuussa 2020 SDP:n puoluekokouksessa ennen varapuheenjohtajavaalia hän kertoi olevansa ”tyyppi, joka tekee täysillä kaiken, mihin ryhtyy”.

– Jokaisella tulee olla mahdollisuus ponnistaa korkeimpaansa ja valita oma polkunsa. Juuri se on hyvinvointiyhteiskunnan tärkein tehtävä ja minun jokapäiväinen ohjenuorani, hän kertoi.

Hevosharrastuksesta uusia ajatuksia

Niina Malm harrastaa lukemista, ulkoilua ja ratsastusta. Hänellä on aviomies ja kaksi lasta.

Hevosharrastus on antanut hänelle paljon uusia ajatuksia.

– Tammani on opettanut minulle paljon johtamisesta, kuten sen, että ilman sanoja 550-kiloiseen eläimeen vaikuttaminen ei tapahdu voimalla – luottamus on tärkeintä. Hevonen antaa aikansa anteeksi, mutta kun kuppi kaatuu luottamuksen osalta nurin ja tyhjenee, sen täyttäminen uudelleen on vaikeaa.

– Mutta siinäkin voi onnistua, jos on halua oppia virheistään, Malm sanoo.