Taidetta voi käyttää apuna kerrottaessa tieteellisistä tutkimuksista, koska tunnekokemusta seuraa oivallus, Susanna Hast sanoo.
Taide auttaa tieteestä kertomisessa
Mikä on kaapatun lapsen arvo, tieteen ja taiteen rajoja rikkova tutkija Susanna Hast laulaa. Hän teki musiikkivideon tutkimastaan Beslanin koulukaappauksesta.
Viisitoista tuhatta ruplaa. Sekö on kaapatun lapsen arvo, Susanna Hast laulaa. Tieteen ja taiteen rajoja rikkova tutkija teki musiikkivideon tutkimastaan Beslanin koulukaappauksesta.
Vuonna 2004 tapahtuneessa Beslanin koulukaappauksessa kuoli yli 300 ihmistä. Puolet heistä oli lapsia. Tsetseniaa seurannut tutkija ja muusikko Susanna Hast teki tragediasta iPhonella musiikkivideon TSL:n järjestämällä videokurssilla.
– Esiintyjänä olen haavoittuva. Siinä tilanteessa minulla ei ole suojana tutkijan auktoriteettia. Mutta taidetta voi käyttää tieteellisten tutkimusten kertomiseen, koska tunnekokemusta seuraa oivallus, Hast sanoo.
Musiikkivideon idea syntyi impulsiivisesti kurssilla. Susanna Hast oli aiemmin nähnyt Brysselissä teatteriproduktion, jossa käsiteltiin koulukaappausta.
Hastilla on ollut valmisteilla tieteellinen artikkeli koulukaappauksen aihepiiristä. Laulu Beslanista ja viidestätoista tuhannesta ruplasta syntyi, kun hän oli valmistellut tieteellistä tekstiä ja samalla miettinyt, kuinka vaikeaa on tavoittaa tunnetasolla koulukaappaus omista lähtökohdista.
Pelkkä tieteentekeminen ei riitä raja-aitoja rikkovalle tutkijalle. Melodian, rytmin ja harmonian luominen musiikin keinoilla antaa hänelle lisäpotkua tutkimuksen tekemiseen.
Musiikin lisäksi Hast käyttää tanssia kertoessaan tutkimuksistaan. Molemmissa taiteenlajeissa hän kertoo olevansa itseoppinut.
RÄPPIÄ JA TANSSIA KONFERENSSISSA
Susanna Hastia kiinnostaa kehonkieli ja kuinka ihminen ilmaisee itseään liikkumalla. Usein hän törmää perinteisiin kaavoihin. Tutkijan odotetaan olevan vakavasti otettava persoona, joka ei näytä erityisemmin tunteitaan. Hastin musiikin ja tanssin keinot eivät herätä pelkästään ihastusta.
Hän kertoo pyytäneensä kansainvälisessä konferenssissa puheenvuoron ja viileän analyyttisen puheen sijasta hän esittikin suomalaisen feministisen räp-laulun. Myöhemmin hän oli kuullut kuinka laulu oli saanut vaivaantuneeksi osan tutkijoista.
Susanna Hast kertoo myös vanhemmasta ulkomaisesta herrasmiehestä, jonka suu loksahti auki, kun hän käytti tanssia konferenssiesityksessään.
– Mietin koko viisitoista minuuttisen esityksen ajan merkitsikö kollegan hämmennys myönteistä vai kielteistä palautetta, Hast naurahtaa.
Hän arvioi ajavansa itseään nurkkaan. Musiikkiin käytetty aika on pois tieteellisten artikkeleiden laadinnasta.
– Tutkija hakee vaikuttavuutta artikkeleilla, mutta uskon, että koskettava esitys on yhtä tärkeää, Hast sanoo.
Hän on vakuuttunut, että taiteen keinot ovat lisääntymässä tieteen puolella.
ELÄMÄÄ PERUSPÄIVÄRAHALLA
Susanna Hastilla on parhaillaan päättymässä puolen vuoden tutkimusjakso Helsingin yliopiston sukupuolen tutkimuksen oppiaineessa. Hanke käsittelee väkivaltaa ja siitä toipumista.
Pätkätyösuhteet ovat tulleet tutkijatohtorille hyvin tutuiksi. Vaihtelevilla tuloilla on elätettävä myös perhe. Susanna Hastin oma poika esiintyy koulukaappausta käsittelevässä musiikkivideossa.
– Sitä elää peruspäivärahalla, koska tutkimista ei vain voi lopettaa, Hast toteaa.
Tutkimustensa tuloksista hän haluaa kertoa kansaomaisesti kaikille kiinnostuneille. Tästä syystä hän on aktiivinen myös politiikasta.fi -sivustolla, joka on perustettu popularisoimaan tiedettä.
Monet Hastin kollegoista ovat hankkiutuneet muihin tehtäviin vapaaehtoisesti tai pakotettuina yliopiston voimavarojen leikkauksien vuoksi. Susanna Hast haluaa jatkaa tutkimuksen parissa. Ja jatkaa musiikin tekemistä.
Merja Leskinen
Lisää jutun aiheista