Kansalaisaloitteista on tullut konkreettinen keino edistää vähemmistöjen oikeuksia. Esimerkiksi naisparien lasten oikeudellista asemaa ajava aloite sai taakseen yli 50 000 allekirjoitusta.
Suomalaiset innostuivat kansalaisaloitteista
Suomalaiset ovat tehneet jo yli 500 kansalaisaloitetta. 12 niistä on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Aloitteet nostavat esiin asioita, jotka jäisivät muuten pimentoon poliittisessa päätöksenteossa.
Suomalaiset ovat tehneet jo yli 500 kansalaisaloitetta. 12 niistä on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Aloitteet nostavat esiin asioita, jotka jäisivät muuten pimentoon poliittisessa päätöksenteossa.
Äitiyslakia koskeva kansalaisaloite sai toukokuussa 2016 taakseen yli 50 000 allekirjoitusta. Se tarkoittaa, että naisparien lasten oikeudellista asemaa ajava aloite etenee eduskunnan käsittelyyn.
– Ainakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta kansalaisaloitteista on tullut konkreettinen keino edistää vähemmistöjen oikeuksia, Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä sanoo.
Jämsä viittaa myös tasa-arvoista avioliittolakia koskevaan kansalaisaloitteeseen. Sen pohjalta eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 lakimuutoksen, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton.
Jämsä odottaa, että äitiyslaki-kansalaisaloite päästään luovuttamaan eduskunnan puhemiehelle syyskauden 2016 alussa. Sitä ennen väestörekisterikeskus tarkastaa, että aloite on saanut riittävän määrän hyväksyttyjä allekirjoituksia.
– Luotamme kansalaisaloitteen menevän läpi eduskunnassa. Tähän mennessä ongelmana on ollut, että nykyinen ja kaksi edellistä hallitusta eivät ole tuoneet asiaa eduskunnan käsittelyyn.
YKSI ALOITE HYVÄKSYTTY EDUSKUNNASSA
Kansalaisaloitejärjestelmän toi Suomeen vuoden 2012 perustuslakiuudistus.
Tavoitteena oli parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia edustuksellisessa demokratiassa.
Kesäkuun alkuun mennessä kansalaisaloitteita oli tehty runsaat 500. Niistä 12 oli saanut taakseen eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.
Kansalaisaloitteista toistaiseksi vain yksi eli aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on hyväksytty eduskunnassa.
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) huomauttaa, että myös omakotitalojen energiatodistuksia koskeva kansalaisaloite tuli tosiasiallisesti hyväksyttyä.
– Sen pohjalta eduskunta ohjeisti yksimielisesti hallitusta, jotta se pyrkisi EU:ssa muuttamaan energiadirektiiviä niin, ettei todistuksia vaadita enää vanhoilta omakotitaloilta.
HENKIREIKÄ EDUSTUKSELLISEEN DEMOKRATIAAN
Eero Heinäluoma toimi eduskunnan puhemiehenä, kun ensimmäiset kansalaisaloitteita tuovat delegaatiot vierailivat Arkadianmäellä keväällä 2013.
– Kansalaisaloitejärjestelmä on toiminut hämmästyttävän hyvin. Se on tuonut tarpeellisen henkireiän edustukselliseen demokratiaan. Päätöksentekoon tulee asioita, jotka eivät välttämättä tulisi normaalireittejä pitkin eduskuntaan.
Heinäluoma on tyytyväinen siihen, että eduskunnassa on sovittu kansalaisaloitteita koskevista pelisäännöistä. Aloitteet menevät ensin valiokuntiin, joiden käsittelyssä korostuvat julkiset kuulemiset.
– Kansalaisaloitteen tekijät tulevat näin kuulluiksi valiokunnassa. He saavat myös tietää, mitä mieltä asiantuntijat ovat aloitteesta.
Perustuslakiuudistuksen yhteydessä esitettiin myös epäilyjä, että kansalaisaloitteet ruuhkauttavat eduskunnan työskentelyä. Näin ei ole Heinäluoman mukaan tapahtunut.
Toinen huolenaihe oli kansanedustajien tekemien lakialoitteiden painoarvon mahdollinen väheneminen.
– Sekin huoli on ollut aiheeton. Kansanedustajien lakialoitteilla on edelleen oma sijansa. Toki pääväylä ovat jatkossakin hallituksen tekemät lakiesitykset.
MINISTERIÖ SELVITTÄÄ ALOITTEEN TOIMIVUUDEN
Myös valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén arvioi, että kansalaisaloitteet ovat tarpeellinen lisä suomalaiseen demokraattiseen järjestelmään.
– Niiden kautta voidaan pakottaa esille keskusteluun kysymyksiä ja vaikuttaa puolueiden suhtautumiseen niihin.
Perustuslain uudistusta koskevassa keskustelussa oli useita vaihtoehtoja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Hidénin mielestä kansalaisaloite on ollut varsin onnistunut ratkaisu.
– Mahdollisuus kerätä kannatusilmoituksia sähköisesti on hyvä asia. Toisaalta vaadittavien allekirjoitusten määrä on riittävän suuri, joten mitkä tahansa ilmiöt eivät pulpahda pintaan ja etene eduskuntaan.
Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) lupasi syksyllä 2015 selvittää kansalaisaloitejärjestelmän tähänastiset kokemukset ja mahdolliset muutostarpeet. Ministeriön mukaan Turun yliopistolta tilattu selvitys aiheesta valmistuu marraskuun lopussa.
EUROOPPA-ALOITE EI INNOSTA
Vuodesta 2012 lähtien EU-maiden kansalaiset ovat voineet tehdä kansalaisaloitteita tehdä myös EU-tason lainsäädäntöön. Euroopan komissiolle toimitettava pyyntö vaatii taakseen miljoona allekirjoitusta vähintään seitsemästä EU-maasta.
Tähän mennessä eurooppalaisia kansalaisaloitteita on tehty vasta muutamia. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen sanoo, että nykyinen prosessi on liian raskas ja monipolvinen.
– Allekirjoitusten kerääminen vaatii tosi vahvoja maakohtaisia koordinaattoreita. Prosessia voisi keventää esimerkiksi niin, että nimien kerääminen viidestä maasta riittäisi aloitteen tekemiseen.
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen voi tehdä alalla, jolla komissiolla on toimivaltuudet tehdä säädösehdotuksia. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi ympäristönsuojelu, maatalous, liikenne ja kansanterveys.
– Eurooppa-tason kansalaisaloitteita tarvitaan, kun haluamme lisätä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös isoissa asiakysymyksissä, Kyllönen korostaa.
Matti Remes
Kuva istockphoto