Runo sopii kapinan välineeksi

Runon kirjoittaminen on hyvä kanava purkaa viha muutokseksi. Tätä mieltä on Kapinarunoillan isä Jussi Särkelä.

Mielenterveysalalla pitkään työskennellyt Jussi Särkelä on huolissaan ihmisistä, jotka kanavoivat vihansa sosiaaliseen mediaan.

– Huuto, karjunta ja viha syövät ihmistä sisältäpäin, Särkelä sanoo.

Vihaa on opittava säätelemään. Sille täytyy löytää sopivia kanavia. Hän uskoo, että viha on kanavoitavissa muutokseksi.

Jussi Särkelä on aktiivinen bloggaaja. Hän on aina kirjoittanut. Parhaillaan hän odottaa kirjapainosta Arjen ooppera -kirjaansa, jossa käsitellään muun muassa kirjailija Jack Londonia ja työmies Veikko Niemistöä.

Runo on Särkelästä hienostunut kanava purkaa aggressiot muutokseksi. Hän mainitsee esimerkkinä vankilarunot. Suljetussa tilassa vanki purkaa patoutuneet tunteensa runoiksi. Kapinarunoilla onkin Suomessa pitkä perinne.

– Runossa sanottava on kiteytettävä lyhyesti ja esteettisesti korkeatasoisesti. Runoja kirjoittaessa kehittää samalla omaa psyykettään, Särkelä arvioi.

Vihan vastapainoksi hän nostaa rakkauden. Molemmat ovat luonnollisia tunteita. Rakkauskin tunteena muuttuu ja arkipäiväistyy alkuroihun jälkeen.

TOISEN KERRAN KAPINAA PAPERILLE

Jussi Särkelä esitti ajatuksen kapinarunoillasta Työväenliikkeen kirjaston pitkäaikaiselle johtajalle Kirsti Lumialalle, joka heti innostui teemasta. Aluksi Särkelä epäröi kapina-sanan käyttämistä.

Kirsti ja kirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi vakuuttivat, että kapinaruno on toimiva, Särkelä kertoo.

Ensimmäinen kapinarunotilaisuus järjestettiin viime vuonna. Viisikymmentä runoilijaa lähetti satakymmenen runoa. Antologia julkistettiin tänä kesänä Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä.

Parhaillaan runokilpailun jury odottelee uusia runoja, joita voi lähettää syyskuun loppuun 2016 saakka. Seuraava kapinarunoilta järjestetään Stadin työväenkirjallisuuspäivien aikana marraskuun alussa. Sinne kutsutaan runoja lähettäneitä lukemaan oman runonsa.

RUNO ON JÄSENTÄMISTÄ

Mistä tämän päivän kapinaruno kertoo? Järjestäjien määritelmän mukaan runo voi kapinoida miestä, naista, omistajia tai poliitikkoja vastaan. Myös elämän näköalattomuus tai pessimismi voi olla aiheena.

Runon tyylillä ei ole väliä. Se voi olla perinteinen yleisen käsityksen mukaisesti, mutta se voi olla myös vaikka räppi.

– Runojen kirjoittaminen on parhaimmillaan jäsentämistä, Särkelä sanoo.

Jäsentämisellä hän tarkoittaa kirjoittajan oman elämän palasten yhteensovittamista tai yhteiskunnallisten ilmiöiden hahmottamista.

Marraskuun kapinarunoiltaan Jussi Särkelä odottaa tekstejä sellaisiltakin kirjoittajilta, jotka eivät ole aiemmin ajatelleet kapinoivansa. Runolla voi kapinoida.

Teksti: Merja Leskinen
Kuva: Riitta Särkelä

Lue lisää

Mikä ihmeen kapinaruno?