Minja Koski laulaa esiintymislavalla, taustalla Viljami Viippola soittaa kosketinsoittimia.

Minja Kosken Neuloosi-kappale sai ensiesityksensä Valkeakosken musiikkijuhlilla.

02.08.2023
Kulttuurikenttä

Rauhantyötä laulaen

TSL järjesti Työväen musiikkitapahtumassa tilaisuuden rauhanlauluista. Keskustelijat totesivat, miten rauhanlauluja yhä tarvitaan, sillä tunteeseen vetoava sanoma menee musiikin avulla herkemmin perille kuin pelkästään puhumalla. Tapahtumassa kuultiin myös uusia rauhanlauluja.

Muutama päivä ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua laulaja-lauluntekijä Minja Koski oli käymässä neulomista rakastavan ystävänsä luona.  Vallinneessa pelon ja hämmennyksen ilmapiirissä naapuri esitteli Koskelle neuloosissa syntyneitä tuotoksiaan.

– Päästyäni kotiin aloin mielikuvittelemaan tällaista älytöntä ajatusta, että entä jos Putin hurahtaisikin neulomiseen niin, ettei hän kerta kaikkiaan ehtisi sotimaan tai suunnittelemaan julmuuksia.

Tästä absurdista ajatuksesta lähti itämään Työväen musiikkitapahtuman Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa -keskustelutilaisuudessa ensiesitetty Neuloosi-kappale. Kappaleessa Koski laulaa, miten pahuudet jäisivät tekemättä, jos kaikille laitettaisiin puikot käteen ja suurmiehet poliittisen suhmuroinnin ja toisten rajoille tunkeutumisen sijaan vertailisivatkin itsetehtyjä sukkiaan.  

Lauluntekijä toteaa, miten musiikin avulla on kautta aikojen käsitelty vaikeita asioita myös huumorin kautta. Hän uskoo, että musiikilla voi muuttaa maailmaa.

– Historia on osoittanut moneen kertaan, miten musiikki tuo ihmisiä yhteen ja lisää tietoisuutta.

Tilaisuudessa lanseerattiin myös rauhansukkahaaste. Viestinnän asiantuntija Minna Virolainen kertoi, miten Minja Kosken kappaleen myötä myös Työväen Sivistysliitossa innostuttiin neulomisesta. TSL haluaakin haastaa kaikki mukaan neulomaan rauhansukkia.

– Sukat saavat olla just semmoiset kuin itse haluaa tehdä, mutta TSL:n verkkosivuilta löytyy mallikuvioita, joita voi hyödyntää omissa sukissa.  Kun sukat ovat valmiit, jakakaa niistä kuva somessa ja laittakaa hastagiksi rauhansukka, jotta me näemme kaikki teidän mahtavat sukkanne, Virolainen kehottaa. 

Punk-yhtyeen pasifistinen purkaus

Minja Kosken lisäksi rauhanlauluista olivat keskustelemassa Jyrki Siukonen ja Merja Minkkinen.

Siukonen vaikutti vuosina 1976–1979 toimineessa Kollaa kestää punk-yhtyeessä. Siukonen kertoo, miten hän ja hänen ystävänsä olivat tuolloin jo muutaman vuoden saaneet kutsuntakirjeitä armeijasta.

– Osa punk-porukoista meni sivariin, mutta aika moni meistä kieltäytyi kokonaan aseista. Ystäväpiirissä oli aika vahva antimilitaristinen lähtökohta ja koimme, ettemme halua armeijaan, mutta emme myöskään osallistua sen siviilikorvikkeeseen. 

Sen sijaan Siukonen halusi käyttää aikansa muuhun hyödylliseen. Yhtyeen vuonna 1979 levyttämän albuminnimikappale Jäähyväiset aseille on suomalaisten rauhanlaulujen klassikko. Se ei ole perinteinen rauhanlaulu eikä me-henkinen julistus, vaan näkökulmana on omasta ratkaisusta kertominen. Todella kuuluisa kappaleesta tuli, kun Liisa Tavi esitti siitä oman versionsa.    

– Punk-näkökulmasta se on ehkä vähän turhan pehmeä, mutta tavoitti enemmän yleisöä ja toi kappaleen laajempaan tietoisuuteen. Ja totta kai se on hieno, hieno versio.

Jäähyväiset aseille -levyn jälkeen Kollaa kestää -yhtye hajosi. Vuodesta 1982 Siukonen on elättänyt itsensä kuvataiteen parissa – yhteiskunnallinen kannanotto sekin.

Rauhanlaulut kertovat elämän arvosta

Toimittaja ja tietokirjailija Merja Minkkinen on puolestaan kirjoittanut rauhanlauluista kaksi kirjaa. Vuosina 1982 ja 1984 ilmestyneet teokset sisältävät yhteensä kolmesataa laulua tarinoineen.

Minkkinen kertoi tilaisuudessa, miten jokaisella vuosikymmenellä on ollut oma tyyliinsä: 1950-luvulla rauhasta lauloivat lähinnä työväenliikkeen kisälliryhmät, 1960-luvulla lauluihin tuli mukaan vaikutteita folkista ja kansainvälisiä tuulahduksia, 1970-luvulta 1980-luvun alkupuolelle punk-yhtyeet pitivät yllä rauhanteemoja.

Tällä hetkellä Minkkinen on kiinnostunut erityisesti ympäristölauluista. Hän näkee sen selkeänä jatkumona rauhanlauluille, koska ”sota on suurin kuviteltavissa oleva ympäristörikos”.

– Jos ajattelee kuvia ukrainalaisista pelloista tuhottuine tankkeineen, niin rauha on ensimmäinen edellytys sille, että ihmiskunta voi jatkaa olemista, Minkkinen sanoi.

Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen myös uusia rauhanlauluja tehdään taas. Itsekin rauhasta laulava Minja Koski kertoo, miten rap-puolella rauhanteemoista lyriikoita tekeviä artisteja on useita.

– Myös Viitasen Piia käsittelee rauhaa lauluissaan ja esimerkiksi Elsi Sloan -niminen tuore artisti tekee yhteiskunnallista musaa, Koski kertoo omista suosikeistaan.

Kantaaottavuus ei ole kadonnut lauluista

Kantaaottavaa musiikkia tekevät myös Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa -tapahtumassa esiintyneet Uuna ja Musta koira, joita TSL pyysi tekemään tilaisuuteen omat rauhanlaulunsa.

Monet Uunan kappaleet liittyvät metsiin ja luontoon sekä niiden tuhoon.  Hän kertoi, miten taiteella ja kulttuurilla, mutta myös viihteellä on jopa velvollisuus ottaa asioihin kantaa.

– Taiteen kautta kantaaottavuus on aika helppoa luontevaa. Jos sen sijaan puhuisin näistä teemoista esimerkiksi somealustoilla, se voisi ärsyttää ihmisiä ja herättää turhia vastareaktioita.

Tapahtumassa Uuna esitti kappaleen, joka kertoo hänen eräässä Suomen naapurimaassa asuvasta ystävästään. 

– Vuoden 2022 jälkeen yhteydenpitomme on jatkunut, mutta vuorovaikutuksemme on muuttunut. Tietyistä asioista emme oikein enää puhu. Laulu kertoo siitä ristiriidasta, miten ihminen voi olla todella lempeä ja kiltti ihminen ja tahtoa hyvää kaikille ja samaan aikaan totaalisesti kääntää katseensa ikävistä asioista.

Uuna muistutti, miten laulu ei kuitenkaan kerro vain yhdestä yksilöstä, vaan laajemmin ihmisten tavoista suhtautua asioihin myös meillä Suomessa ja miten ihmiset kaikkialla maailmassa voivat rakentaa oman todellisuutensa mihin uskoa.

Lauluntekijä Musta koira puolestaan sanoittaa lauluillaan ihmismielen valoja ja varjoja. Hän liikkuu laulujensa lyriikoissa kaipuusta johonkin suurempaan aina arkipäivän rakastamisen vaikeuteen. Vaikka hänen kappaleensa vievät syvien tuntojen äärelle, ne antavat kuitenkin toivoa. Tapahtumassa esittämästään kappaleestaan Musta koira kertoi, miten se syntyi vihasta, tuskasta, pettymyksistä ja päivien loputtomasta usvasta.

–  Mutta aina kaikissa tilanteissa on kuitenkin toivoa. Silloinkin, kun näyttää siltä, ettei sitä olisi.  

Jos musiikkivideon katselu ei onnistu yllä olevasta upotuksesta, voit katsoa videon myös Youtubessa.

Jos videokoosteen katselu ei onnistu yllä olevasta upotuksesta, voit katsoa videon myös Youtubessa.

Teksti

Natasha Petrell

Kuva

Rami Marjamäki

Linkit

Lisätietoja Neuloosi-rauhanlaulusta ja #Rauhansukat-haasteesta TSL:n verkkosivuilla www.tsl.fi/rauhanlaulu

Äänimerkki-podcastissa Minja Koski ja Jaakko Suni keskustelevat rauhanlauluista ja musiikista. Kuuntele podcast: Jos suurmiehet hurahtaisivatkin neulomiseen?

Lue myös