Mitä yhteiskuntasopimuksen pitäisi sisältää?

Arvotutkimukset osoittavat, että ihmisille on tärkeää hyväntahtoisuus eikä pelkästään oma etu. Paljon esillä ollut yhteiskuntasopimus on alun pitäen tarkoittanut teoreettista sopimusta, eräänlaista ajatusleikkiä. Pohditaanpa yleisen edun näkökulmasta työelämän kehittämistä yhteiskuntasopimuksen hengessä.

Voimassaolevan tasa-arvolain mukaan viranomaisten on kaikessa toiminnassaan edistettävä tasa-arvoa. Työn ja perheen yhteensovittamista on edistettävä. Kukaan ei saa joutua toisia heikompaan asemaan perhevapaiden vuoksi, ja työhönottotilanteessa sukupuolten on oltava samassa asemassa. Tästä syystä hyvässä yhteiskuntasopimuksessa pitäisi todeta toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi. Tässä on kyse myös sosiaalisesti kestävän kehityksen vahvistamisesta.

Entä jos vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin kaikkien työnantajien kesken? Tällainen resurssien uusjako ei maksaisi yhtään nykyistä enempää. Tällöin lisääntymisikäisen naisen palkkaaminen ei olisi minkäänlainen taloudellinen riski pienellekään työnantajalle.

Yhteiskuntasopimuksessa ei tulisi helpottaa perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden tekemistä, koska perustellusti voidaan kysyä, millaisia vaikutuksia työntekijöille on sillä, jos määräaikaisia työsuhteita voisi jatkossa tehdä ilman erillistä perustetta.

Koeaikaa ei tarvitse pidentää. Mikäli koeajan päättymisen jälkeen selviää, että työntekijä ei sovellu työhön, työnantajalla on aina mahdollisuus irtisanomiseen varoitusmenettelyn kautta. Tämän työsopimuslaki takaa jo nyt. Erittäin räikeässä väärinkäytöstilanteessa työsuhteen voi työsopimuslain mukaisesti jopa purkaa päättymään välittömästi. Nämä menettelyt sisältyvät jo nykyiseen lainsäädäntöön.

Laskelmat myös osoittavat, että hallitusohjelman myötä miehille kanavoituu selvästi enemmän resursseja kuin naisille. Hyvässä yhteiskuntasopimuksessa tämä vinouma tasattaisiin oikeudenmukaisuudella perustellen.

OIKEUDENMUKAISUUSHYPPY ON TUOTTAVUUSHYPPY

Kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että oikeudenmukaisuudella on merkitystä organisaation tuottavuudelle ja tehokkuudelle ja työntekijöiden halulle nähdä niin sanottua ylimääräistä vaivaa eli tuntea omistajuutta sekä halulle sitoutua organisaatioon.

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus on erityisen keskeistä. Kun asianosaisilla on mahdollisuus osallistua ja kaikkia kohdellaan yhdenvertaisina, päätöksenteko koetaan oikeudenmukaisena. Päätöksentekoon ei saa mennä liian kauan aikaa, taustatiedot on oltava riittävät ja päätöksiä on voitava tarvittaessa muuttaa.

Keskusteluissa on ollut esillä myös työehtojen paikallisen sopimisen lisääminen. Koko työoikeudenala on syntynyt sopimusosapuolten aseman tasapainottamiseksi ja heikomman aseman suojelemiseksi. Yksittäisten työntekijöiden suojaksi on rakennettu järjestöjä, jotka neuvottelevat kollektiivisesti. Kun kollektiivista suojaa heikennetään, heikentyy yksittäisten työntekijöiden asema.

Oikeudenmukaisuuden ja yleisen edun näkökulmasta on helppo kyseenalaistaa neuvotteluosapuolten aseman epätasaistamisen tarkoitus.

OSTOVOIMA VAHVISTAA KYSYNTÄÄ

Jotta saataisiin tuloja, vuodesta 2008 jatkuneen taloudellisen laskusuhdanteen ja taantuman aikana on merkittävä paino ollut tuottavuuden kasvattamisessa ja vientiteollisuuden tukemisessa. Iso osa Suomen viennistä kohdistuu Euroopan maihin, jotka painivat Suomea monin osin heikommassa tilanteessa. Näiden maiden ostovoimaa tulisi vahvistaa, jotta ne voisivat ostaa tuotteitamme. Toisaalta myös omaa ostovoimaamme tulisi vahvistaa, jotta voisimme itse ostaa tuotteitamme, joiden tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi tuotettuja. Näin yleinen hyöty maksimoituu.

Hyvässä yhteiskuntasopimuksessa voidaan vahvistaa ostovoimaa, jotta talous elpyisi. Kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan esimerkiksi palkankorotuksin, tulonsiirtojen korotuksin ja työllistämistoimin.

Palkanalennusvaateet voi siten yleisen edun ja ostovoiman vahvistamisen näkökulmasta kyseenalaistaa. Ensimmäisinä askelina voisi olla nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaerojen poistaminen oikeudenmukaisuussyistä ja yleisen edun nimissä.

Jokaisen tulisi voida tulla työllään toimeen. Olennaista on, että työntekijä voi tehdä säällisen määrän töitä ja nollatuntisopimukset pitäisi kieltää. Riittävän työajan lisäksi työntekijöiden mahdollisuus palata perhevapailta töihin on taattava selkeästi. Tässä kohdin tuetaan työvoiman tarjontaa.

Internetin yhteiskuntasitoumus-sivustolla lukuisa joukko organisaatioita on sitoutunut palkansaajajärjestöjen haasteeseen edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävää kehitystä. Yksittäiset organisaatiot voivat siellä ilmoittautua sivustolla edistämään yleistä hyvää.

Maassamme on paljon halua yleisen edun edistämiseen. Ajatusleikkiä tarvitaan lähinnä siihen, kuinka samoja päämääriä voitaisiin edistää hallitusjohtoisesti.

Inari Juntumaa
Kirjoittaja on työelämä- ja järjestökouluttaja TSL:ssa.