Kantaaottavaa kuoroa yhdistää yhteinen huoli ilmastosta ja jaksamisesta 

Maaliskuussa 2023 koottu Laulu ottaa kantaa -kuoro on kevään aikana rakentanut yhteiskunnallista lauluteosta. Kolmentoista hengen kuoroon sai hakea ilman aiempaa laulukokemusta omalla ainutlaatuisella äänellään.

–  Osallistujat valittiin kahden lyhyen motivaatiokysymyksen avulla, joiden avulla selvitimme kiinnostuksen laulamiseen ja vaikuttamiseen, kansanmuusikko ja kuoron ohjaaja Outi Pulkkinen sanoo.

Amanda Kujo ei ollut aiemmin laulanut kuorossa, eikä hänellä ole musiikillista taustaa. Hän rohkaistui hakemaan mukaan ryhmään, koska aiempaa esiintymiskokemusta tai nuotinlukutaitoa ei edellytetty. Uudessa kuorossa Kujoa kiinnosti erityisesti kehollinen laulunopettelu ja omaan ääneen tutustumisen alkeet.  

Maija Saksman on aikanaan opiskellut musiikkia ja pianonsoittoa. Nykyään hän etsii musiikkia ja laulua, johon voi liittyä ilman nuottien ja sanojen ulkoa opettelua. 

– ”Call and response” -mielenosoitusten vuorohuudot sekä suomalaisittain vuorolaulu kalevalamitalla on tuntunut hyvältä ja yhteisölliseltä tavalta liittyä mukaan hetken mielijohteesta.

Saksmania on aina kiehtonut 1970- ja 1980-luvun poliittinen laululiike, ja hän on miettinyt, miten kantaaottavuutta voitaisiin esittää nykypäivänä.

– Räppimusiikissa sitä on, ja olen aistivinani Itäviä uudenlaisen ja tämän ajan laululiikkeen siemeniä eri tahoilla.

Kevään aikana ryhmä on tavannut viikoittain ja opetellut äänenkäytön perusteita, etsinyt ääni–keho yhteyttä sekä tehnyt kaikenlaisia äänellisiä kokeiluja ja ääni-improvisaatioita.

– Tosi paljon on ollut hengitystekniikkaa, mistä kaikkialta äänen pitäisi tulla. Se on ollut itselleni ihan uutta, Kujo kertoo.

Teoksen pohjana suomalais-ugrilaisuus

Valmis esitys sisältää ääni-improvisaatiota ja suomalais-ugrilaista kansanlaulua uudelleen sanoitettuna.

– Kalevalainen sävel on ihmisille entuudestaan tuttu, ja jää tosi hyvin mieleen, Maija Saksman sanoo.  

Naisenemmistöisen kuoron nuorin osallistuja on parikymppinen, vanhin 70.  He kaikki osallistuivat sanoitusten tekoon.

–  Alkuvaiheessa kävimme pitkän keskustelun siitä, mihin kukin haluaisi ottaa kantaa. Sieltä nousi aika voimakkaina teemat ihmisen hyvinvoinnista, uupumuksesta ja työ- sekä opiskelumaailman raadollisuudesta ja tehokkuusajattelusta, Outi Pulkkinen sanoo.  

Amanda Kujo kertoo, miten on yksin pohtinut samoja teemoja ja yllättyi, miten vahvasti koko kollektiivilta tuli samaa viestiä.

–  Luonto oli tietysti toinen yhtäläinen teema kaikille, mutta näinä aikoina se oli aika arvattavaa, Saksman jatkaa.

Valmis esitys kestää noin 40 minuuttia. Se ei ole loppuun asti sävelletty teos, vaan sisältää tietyn rakenteen, jonka sisällä on improvisoituja lauluosuuksia. Kuoro esiintyyVaasan kuorofestivaaleilla 19.5 sekä paikallisessa kauppakeskuksessa. Lisäksi sillä on keikka Maailma kylässä festivaaleilla 28.5 Helsingin Suvilahdessa.

Kuorohanke on osa Laulu ottaa kantaa -verkostoa, joka koostuu tutkijoista, taiteilijoista ja työväenliikkeen arkistoista. Työväen Sivistysliiton tuottaja Jaakko Suni kertoo, miten hankkeen kantavana ajatuksena oli järjestää matalan kynnyksen osallistumisen työpaja, jossa olisi mahdollista tutkia omaa ääntään ja kokea äänten kollektiivisen resonoinnin voima sekä samalla muistuttaa yksilön ja yhteisön mahdollisuuksista saada ääntään kuuluviin.

Laulamalla lempeämpi mielenilmaus

Yhdessä laulaminen parantaa tutkitusti hyvinvointia.

–  Musiikki vaikuttaa aivojen kehitykseen, ja sillä voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi sairauksiin, Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma kertoo musiikin terveyshyödyistä.

Kuorolaululla on myös vahva yhteisöllinen vaikutus, ja yhdessä laulamalla voi saada vahvoja tunnekokemuksia. Näin kävi myös Laulu ottaa kantaa -kuorolaisille, jotka maaliskuussa, kuoron vasta alettua toimintaansa, päättivät suunnata yhdessä luontomarssimielenosoitukseen. 

Outi Pulkkinen teki luontoaiheisen laulun, jota osallistujat lauloivat marssin ajan. Maija Saksman puolestaan etsi Suomen uhanalaiset lajit -luettelosta sammalia, jotka sointuivat kalevalaiseen laulumittaan.

– Oli ihanaa, että meitä lähti kulkueeseen niin monta, ja meidän laulumme kantoi tosi pitkälle. Ihmiset tulivat jälkikäteenkin kehumaan meidän tunnelmaamme, Amanda Kujo sanoo.

Yleensä mielenilmauksissa iskulauseita huudetaan megafoneista.

– Laulun kautta sanoma tulee kuitenkin vaikuttavammaksi, sillä laulettuna viesti välittyy emootion kautta ja antaa kuulijoille itselleen tilaa oivaltaa asioita, Pulkkinen sanoo.

– Toki luontomarssilla oli myös paljon raivoa ja huutaminen sopii sinne, mutta suruun auttaa lempeämpi ote, Saksman jatkaa. 

Kuorolaululla menee hyvin

Kun Laulu ottaa kantaa -kuoro konserttien jälkeen lopettaa toimintansa, sekä Maija Saksman että Amanda Kujo toivovat, että yhteydenpito muiden kuorolaisten kanssa jatkuu. He heittävät ilmaan ajatuksen siitä, miten voisivat mennä muillekin luontomarsseille vetämään yhteislauluja, koska sellaiselle on selkeästi tilausta.

Sanna-Mari Holma kertoo, miten kuorolaulukulttuuri ylipäätään voi Suomessa hyvin. Koronan myötä kuorojen laulajamäärissä tapahtui hetkellinen notkahdus, kun vanhoja laulajia jäi pois eikä uusia voinut ottaa rajoitusten takia tilalle.

– Onneksi kuorolaulajia on Suomessa kuitenkin valtavasti, ja rajoitusten purkauduttua uusia laulajia on tullut kiitettävästi lähteneiden tilalle.

Suomessa lähes joka paikkakunnalta löytyy useampikin kuoro. Kuorolaulamisesta kiinnostuneita Holma neuvoo ottamaan yhteyttä Musiikkiliittoon tai muihin vastaaviin kuorojärjestöihin, jotka voivat kertoa niistä lisää.

– Ja puskaradio on yksi hyvä keino, koska kuorolaulu on niin yleistä, että todennäköisesti ihmisillä on tuttuja tai työkavereita, jotka laulavat jossain ryhmässä, ja jotka voivat kertoa niistä lisää. 

Suomen Työväen Musiikkiliittoon kuuluu yhteensä noin 70 kuoroa. Kuorolaisia niissä on yhteensä 1000–1500.

Laulu ottaa kantaa -kuoro esiintyy Vaasan kuorofestivaaleilla pe 19.5. klo 17 kulttuuritalo Fannyssa ja klo 18.30 Kauppakeskus Rewellissä.

Laulu ottaa kantaa -kuorotyöpajan järjestää Työväen Sivistysliitto ja KSL-opintokeskus.