Kaikki opinnot yhdessä paikassa

Syksyllä 2021 Postin työsuojeluvaltuutettu Maarit Kuikka osallistui Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Työväen Sivistysliiton järjestämälle viiden päivän mittaiselle työoikeuden kurssille.

– Kurssilla käytiin läpi työoikeuteen liittyviä lakipykäliä ja omaan työhön liittyviä erilaisia ristiriitatilanteita. Ryhmätöinä ratkottiin, millä tavalla niissä pitäisi toimia.

Kurssi oli Kuikalle ensimmäinen ei tutkintoon johtava koulutus, joka on kirjattu Koski-tietovarantoon. Opetushallituksen ylläpitämästä tietovarannosta löytyy tiedot kaikesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta aina esikoulusta korkeakouluopintoihin asti.  Syksystä 2021 sinne on voitu viedä myös vapaan sivistystyön opintosuorituksia. Tallennetut tiedot näkyvät opiskelijalle itselleen Oma Opintopolku -palvelun kautta.

Hyväksytyt suoritukset viedään Koski-tietovarantoon opintopisteinä ja kurssin osaamistavoitteista on järjestelmässä tarkka kuvaus. Aiemmin vapaan sivistystyön opintojen hyväksi lukeminen muissa oppilaitoksissa oli hankalaa, koska opinnot eivät olleet yhteismitallisia.

– Aikaisempaan paperitodistukseen nähden tämä on tosi iso juttu, sillä nyt osallistuja voi todistaa ihan eri tavalla sen, mitä hän osaa. Suoritusmerkintää ei saa vain olemalla paikalla, vaan osaaminen myös arvioidaan, opintojohtaja Katri Söder TSL:stä toteaa ja jatkaa, miten Koskeen viety kuvaus kurssista saattaa auttaa osallistujia myös sanoittamaan tarkemmin omaa osaamistaan.

– Sitä voi käyttää tukena esimerkiksi kehityskeskusteluissa todistamaan, miten osaa jonkin konkreettisen asian.

Osaamista karttuu läpi työuran

Työsuojeluvaltuutettuna Maarit Kuikka edustaa työntekijöitä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa ja toimii työntekijöiden ja työnjohdon välillä välikätenä.

– Käyn läpi Postissa tapahtuneita tapaturmia ja läheltä piti tilanteita, teen turvallisuuskävelyitä ja raportoin havainnoista eteenpäin. Lisäksi työsuojeluasiamiesten kanssa käymme kuukausittain läpi työsuojeluasioita, ja työnjohdon palavereihin vien työsuojelun näkemyksen, Kuikka kertoo työstään.

Kuikka aloitti työt postissa vuonna 1996, ja muutamaa vuotta myöhemmin hän lähti mukaan edunvalvontatoimintaan.

– Alkuun olin varaluottamusmies, sitten on tullut oltua luottamusmiehenä ja ensimmäisenä ja toisena varatyösuojeluvaltuutettuna ja työsuojeluasianmiehenä.

Työsuojeluvaltuutettuna Kuikka on toiminut vajaan vuoden. Ilman tukea edunvalvontatehtäviä ei tarvitse hoitaa. Luottamusmiesten perus- ja jatkokurssinkurssin lisäksi hän on käynyt erilaisia työsuojelun kursseja.  Kuikka yllättyy välillä itsekin, miten paljon tietoa hän on omaksunut niin kursseilta kuin muutenkin edunvalvontatoiminnassa mukana olemisella.  Postilaisten lisäksi hän neuvoo välillä myös täysi-ikäistyneitä lapsiaan, miten toimia tietyissä työelämäasioissa.

–Ja kyllä sukulaiset ja tuttavatkin välillä kysyvät apua. Vaikka joka liitolla on erilaiset työehtosopimukset, tietyt perusasiat ovat tesseistä riippumatta samoja.

Opinnoista virallisesti tunnustettuja

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa voi opiskella kokonaista tutkintoa pienempiä palasia.

– Työelämä muuttuu nopeasti ja voi olla, että nuorena suoritettu tutkinto ei enää vanhemmiten riitä, vaan osaamista täytyy kerryttää läpi työuran. Aina ei kuitenkaan ole järkevää opiskella uutta tutkintoa, sillä henkilöllä voi olla hyvä osaaminen pohjalla, jonka päälle hänen tarvitsee opiskella jotain uutta, Katri Söder kertoo ja jatkaa:

– Henkilö voi olla oman alansa ammattilainen, mutta siihen päälle hän voi käydä oman liittonsa kursseja ja kasvattaa näin ammatillista osaamista, suorittaa TSL:n kurssilla digiopintoja tai käydä vaikka vuorovaikutukseen liittyviä kursseja työväenopistossa.

Aivan kaikkia vapaan sivistystyön opintoja ei kuitenkaan viedä Koski-tietovarantoon, esimerkiksi hyvin lyhyitä kursseja tai täysin harrastusluonteisia. Vapaan sivistystyön oppilaitos saa itse päättää, mistä opinnoista se haluaa tarjota mahdollisuuden suoritusmerkintään. ­TSL:ssä on koitettu miettiä, minkä kurssien vienti järjestelmään hyödyttäisi eniten osallistujia.

– Sellaisia ovat esimerkiksi kielet, myös muualta Suomeen muuttaneille suunnattu Opi Suomea -kurssi. Sitten on työelämätaitoihin liittyvää osaamista, työoikeus-, työsuojelu- ja luottamusmieskursseja sekä järjestötoimintaan liittyviä kursseja, Söder luettelee.

Ilman lupaa tietoja ei rekisteröidä

Opiskelijoita informoidaan mahdollisuudesta saada tietonsa rekisteriin ilmoittautumisvaiheessa ja uudestaan kurssin alussa. Maarit Kuikka mietti ensin, tekeekö hän opintopisteillä mitään.

– Toisaalta itselläni on nyt ikää viisikymmentä vuotta ja työelämää pitkän matkaa edessä. Eihän sitä tiedä, jos vaikka vielä innostuisi opiskelemaan ja kun kerran tällainen mahdollisuus on, niin mieluummin kerään ne talteen, Kuikka perustelee suostumustaan opintojensa kirjaamiseen.

Järjestelmään viedään perustiedot henkilöstä sekä tiedot kurssista, kuten kesto ja arviointi sekä kuvaus kurssilla käydyistä asioista. Kenenkään tietoja ei kuitenkaan viedä ilman lupaa.

Erityisasiantuntija Laura Ryymin Opetushallituksesta kertoo, miten opiskelijan on mahdollista – itse niin halutessaan – jakaa Oma Opintopolku -palvelusta KOSKI-palveluun vietyjä opintosuoritustietojaan jakolinkillä esimerkiksi työnantajalle tai toiselle oppilaitokselle aiempien opintojen hyväksilukuja varten.

Opiskelija ei kuitenkaan tarvitse jakaa koko omaa profiilia vaan hän voi itse päättää, mitkä kurssit haluaa näyttää. Hän voi aina myös perua jaon.