Jäsenet ovat osa joukkovoimaa

Nykypäivän järjestäjä tukee työyhteisöä niin, että sen jäsenet kykenevät yhdessä hoitamaan työyhteisönsä ammatillista edunvalvontaa, kirjoittaa Kirsi Mäki.

Järjestäminen ja järjestäjät ovat arjesta tuttuja käsitteitä. Järjestäjästä voi tulla mieleen kouluvuodet välitunteineen ja liitutaulun pyyhkimisineen. Jokainen on ollut mukana myös järjestämässä erilaisia tapahtumia. Mutta tiesitkö, milloin ammattiliitto palkkasi ensimmäisen järjestäjän Suomessa? Mitä järjestäjät tekevät ammattiyhdysliikkeessä 2010-luvulla?

Vain viisi vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen, vuonna 1923 Suomen Metallityöväen Liitto palkkasi järjestäjäksi Vihtori Järvisen. Hänen työtehtävänä oli matkustaa eri puolille Suomea tapaamaan metallityöläisiä ja ohjata heitä perustamaan ammattiosastoja työpaikoille. Matkapäiviä Järviselle kertyi vuodessa lähemmäs 200. Nyt – lähes 100 vuotta myöhemmin – SAK:n jäsenliitoissa toimii vuosikymmenten tauon jälkeen taas järjestäjiä. Heidän työnkuvansa on monilta osin samankaltainen kuin suomalaisen ammattiyhdysliikkeen järjestämistyön tienraivaajan, järjestäjä Järvisen.

PALUU JUURILLE

2010-luvulla ammattiyhdysliikkeen järjestämistyö on yhtäältä paluuta ammatillisen työväenliikkeen historiallisille juurille, työpaikoille. Järjestäjäkoulutuksen saaneet ammattiliiton järjestäjät toteuttavat tänä päivänä suunnitelmallisesti järjestämiskampanjoita – työpaikka kerrallaan. Järjestäjän keskeinen tehtävä on tukea ja ohjata työyhteisöä siihen, että sen jäsenet kykenevät, haluavat ja uskaltavat yhdessä hoitaa työyhteisönsä ammatillista edunvalvontaa.

Järjestämistyö alkaa aina työyhteisön tarpeiden ja toiveiden tunnistamisesta. Järjestäjä tapaa työntekijöitä, kuuntelee heitä. Järjestämisprosessin edetessä työpaikalle tehdään toimiva edunvalvonnanrakenne. Työpaikan järjestäytymisaste nousee ja ammattiosastojen toimintaan saadaan mukaan uusia aktiiveja – usein myös heitä, joilla ei ole ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta kansalaisaktivismista.

Järjestetyllä, järjestäytyneellä työpaikalla liiton jäsenet käyttävät täysimääräisesti Suomen perustuslain takaamia perusoikeuksia – kuten kokoontumis-, järjestäytymis- ja sananvapauttaan – työyhteisön yhteisten asioiden ajamiseen. Jäsenistö jakaa ymmärryksen, että he ovat liitto työpaikallaan, osa kansanliikettä, joukkovoimaa.

JÄRJESTÄMINEN ON GLOBAALI TRENDI

Järjestäminen liittyy vahvasti myös globaaliin ammattiyhdysliikkeen toimintaan, jolla haetaan ratkaisuja siihen, miten vastata toimintaympäristön muutospaineisiin, miten mobilisoida jäsenistöä nyt ja tulevaisuudessa. Motivaatiota järjestämistyön käyttöönotolle ja kehittämiselle on antanut erityisesti tarve kääntää nousuun jäsenmääräkehityksen laskeva trendi.

Globalisaatio ja yritysten kansainväliset tuotanto- ja omistussuhteet kasvattavat tarvetta kansainvälisen ammattiyhdysliikkeen yhteistyöhön järjestämisessä. Järjestäminen yli kansallisten rajojen ja kansainvälisten järjestämiskampanjoiden toteuttaminen ei ole vain solidaarisuuden ilmaus vaan siitä on tulossa yhä enenevissä määrin ehto saavuttaa tuloksia ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa.

Järjestämistä kehitetään eteenpäin samanaikaisesti ja verkostoituen eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi viime keväänä ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisen maailmanjärjestön (ITUC) järjestämään järjestäjäkonferenssin otti osaa järjestäjiä 49 maasta. Järjestäjät Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Lähi-Idästä hiovat strategisia kampanjataitojaan, vaihtoivat kampanjakokemuksiaan ja kehittivät uusia lähestymistapoja kampanjoiden haasteiden voittamiseksi. Tällä on erityisen suuri merkitys ammattiyhdistysliikkeiden toimijoille, jotka joutuvat toimimaan kotimaassaan ammattiyhdistysliikkeelle vihamielisessä toimintaympäristössä.

SAK: laisen ammattiyhdistysliikkeen piirissä on tehty järjestämistä 2010-luvun ensivuosista lähtien. Suunnannäyttäjiä ja järjestämistyön kehittäjinä ovat toimineet Teollisuusliitto (aik. Metalliliitto), Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Liittojen välinen hyvä yhteistyö ja verkostoituminen ovat edistäneet järjestämisosaamista.

TSL TUKEE JÄRJESTÄMISTYÖTÄ

Työväen sivistysliitto tukee ammattiliittoja järjestämistyössä. TSL tarjoaa liitoille järjestämiseen liittyvää koulutusta, asiantuntijapalveluita ja koulutusmateriaaleja. Järjestämme myös tilaisuuksia liittojen välisen yhteistyön syventämiseksi järjestämisessä. Haluamme edistää järjestäjien verkostoitumista sekä parhaiden ja innovatiivisten käytäntöjen levittämistä liitosta toiseen.

Kirsi Mäki
Koulutussuunnittelija