Ilmastonmuutos kuriin kuntapolitiikalla

Suomen kunnissa päätetään lukuisista ilmastoon liittyvistä asioista aina maankäytön ja liikenteen suunnittelusta energiantuotantoon, rakentamiseen ja henkilöstö- ja opiskelijaruoan koostumukseen. Siksi tulevissa kuntavaaleissa päätetään hyvin pitkälti myös siitä, onnistuuko Suomi saavuttamaan tavoitteensa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Ilmastotoimissa tarvitaan EU-taso, YK-taso ja kansallinen taso, mutta iso osa toimeenpanosta tapahtuu kunnissa, vastajulkaistun Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille -kirjan toimittanut Samuli Sinisalo sanoo.

Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnanvaikutukset maapallolle -hanketta. Kirjaan on kerätty keskeisimmät tiedot niin ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta kuin kestävästä kehityksestä. Lisäksi mukana on asiantuntija-artikkeleita siitä, miten kuntapäättäjä voi edistää ilmastotoimia omassa kunnassaan.

– Yhtenä kirjan kimmokkeena toimi Vaasan yliopiston ja e2 Tutkimuksen Ilmassa ristivetoa -tutkimushankkeen havainto, jonka mukaan 60 prosenttia kuntapäättäjistä uskoo, ettei valtuutetuilla ole riittävästi tietoa hyvien ilmastopäätösten tueksi, Sinisalo kertoo.

Päätöksentekoa ilmasto edellä

Vaikka monissa kunnissa tehdään ilmastotekoja jo nyt, eivät nykyiset toimet asiantuntijoiden mukaan riitä.

– On tehtävä enemmän ja nopeammin. Jos kunnissa ei tehdä mitään, nykymeno jatkuu. Ja kuten kirjassa todetaan, ilmasto-, kestävä kehitys- ja luonnon monimuotoisuus -sektoreista mikään ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla, Samuli Sinisalo sanoo.

Jotta Suomen hiilineutraaliustavoite saavutetaan, on ilmastonäkökulma otettava huomioon kaikissa kuntalaisten arkeen vaikuttavissa päätöksissä.

– Pitäisi luopua erottelusta, jossa ajatellaan, että on ilmastoasiat ja muut asiat. Lisäksi ilmastotoimet pitäisi saada erillisistä hankkeista osaksi kuntien päivittäistä arkea, Sinisalo sanoo.

Yksi tärkeimmistä kuntien päätettävissä olevista, ympäristöön vaikuttavista asioista on maankäytön suunnittelu. Uuden asuinalueen rakentamisen sijaan voidaan pyrkiä hyödyntämään jo olemassa olevia rakennuksia, ja kaupunkirakennetta tiivistämällä vähennetään yksityisautojen käyttöä.

Muita mahdollisia ilmastotoimia ovat esimerkiksi vanhan rakennuskannan muuttaminen energiatehokkaammaksi, kunnan energiantuotannon muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi ja etätyön tukeminen.

Kuntien keittiöt voivat vaikuttaa ruoan hiilijalanjälkeen ja kunnan omistuksessa olevat ajoneuvot voidaan vaihtaa sähköisiksi. Kunnan omistamien metsien hakkuita voi vähentää, vanhoja metsiä suojella ja joutomaita metsittää.

Kustannukset este ja kannustin

Ilmassa ristivetoa -hankkeen mukaan merkittävin tekijä, joka kannustaa kuntapäättäjiä tekemään ilmastopäätöksiä, on niiden avulla saatavat kustannushyödyt. Hyvä esimerkki ilmastotoimien säästömahdollisuuksista löytyy Ruotsista Sundsvallin kunnasta, jossa laskettiin sään ääri-ilmiöihin varautumisen kannattavuutta. Laskelmien mukaan paremmalla varautumisella olisi voitu saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä.

– Toiseksi suurin halukkuutta lisäävä tekijä on mahdollisuus luoda uusia markkinoita ja taloudellista aktiivisuutta kunnan alueella. Kolmanneksi motivoivin asia oli ilmastotoimien myönteinen vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin, Sinisalo kertoo.

Tärkein tekijä, joka vähentää halukkuutta edistää ilmastotoimia kunnassa on kustannusten jakautuminen epätasa-arvoisesti eri väestöryhmille. Monet valtuutetut myös kokevat, ettei kunnan taloudellinen tilanne mahdollista ilmastotoimia, tai että kunnassa tehtyjen ilmastotoimien vaikuttavuutta on hankala osoittaa.

Ilmastotyö on yhteistyötä

Kun valtuutettu tietää minkä muutoksen haluaisi kunnassaan nähdä, tulisi valittua tavoitetta alkaa aktiivisesti ajaa. Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio kommentoi yksittäisen kuntapäättäjän vaikutusmahdollisuuksia Ympäristökäsikirjan julkistustilaisuudessa.

– Se ei onnistu yksin, vaan siihen pitäisi saada muita. Se on yhteistyötä. Tavoite pitäisi saada kirjattua kaupungin strategiaan ja talousarvioon, minkä jälkeen sen perään pitää kysyä säännöllisesti. Sitten me virkamiehet alamme toteuttaa tavoitteita, Vainio sanoi.

Valtuustokauden alussa tapahtuvan strategiatyön ohella tuoreen valtuutetun kannattaa hakeutua tekniseen tai ympäristölautakuntaan tai kunnanhallitukseen. Lisäksi ilmastotoimille kannattaa kerätä tukea yli puoluerajojen ja nostaa asia julkiseen keskusteluun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä.

– Nykyisen ympäristöpolitiikan haasteena on, että meillä on toisaalta ylätason tavoitteet kuten Pariisin sopimus, ja toisaalta käytännön toiminta. Tavoitteisiin ei ole kuitenkaan rakennettu selkeitä portaita, vaan tikapuut pitää rakentaa itse omasta kunnasta ylöspäin. Tällä kirjalla yritetään auttaa ja ohjata oikeaan suuntaan, Samuli Sinisalo sanoo.