Ilmastokysymyksiä on ratkottava myös työpaikoilla

Ilmastonmuutos näkyy Suomessa muun muassa sademäärien lisääntymisenä, jää- ja lumipeitteisen ajan lyhentymisenä sekä sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja myrskyjen, lisääntymisenä. Meillä on jo koettu esimerkiksi voimakkaita kuumuudesta ja kuivuudesta johtuvia metsäpaloja.

– Ilmasto muuttuu. Tämä on se tulevaisuus, jonka kanssa meidän on elettävä, Anni Toiviainen sanoo.

Kriisin hillitseminen ilmastotoimilla on ainoa vaihtoehto. Samaan aikaan on panostettava ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten ennakointiin ja sää- ja ilmastoriskien ehkäisyyn ja minimointiin eli ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Todellinen kysymys onkin, tapahtuuko muutos hallitsemattomasti vai toteutetaanko muutokseen liittyvä yhteiskunnallinen murros hallitusti.

– Siirtymän oikeudenmukaisuudesta täytyy huolehtia, Toiviainen painottaa.

Anni Toiviainen teki viime keväänä SAK:lle Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä -oppaan. Opas on ammattiliitoille ja niiden aktiiveille tarkoitettu tietopaketti ilmastomuutoksen vaikutuksista ja näihin vaikutuksiin sopeutumisesta eri toimialoilla.

Vaikutukset näkyvät työarjessa

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan lisääntyvän lämpökuormituksen ja heikentyvien työolojen myötä työtuntien kokonaismäärä G20-maissa tulee vähenemään 1,9 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ilmaston lämpeneminen muuttaa sekä työoloja että työn sisältöjä. Työolojen osalta keskeisimmät vaikutukset liittyvät työterveyteen ja -turvallisuuteen. Lämpökuormituksen kasvaminen voi lisätä lämpöuupumisia ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen voi puolestaan lisätä vaaratilanteita ja onnettomuuksia.

Muutos vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Energiasektorilla, rakentamisessa, maa- ja metsätaloudessa sekä kuljetuksen ja matkailun aloilla vaikutukset ovat suoria. Pelastustoimelle, terveydenhuoltoalalle ja julkisiin palveluihin vaikutukset aiheuttavat ylimääräistä painetta. Tuotantosektori, teollisuus ja pankki- sekä vakuutusala ovat alttiita heijastevaikutuksille.

Toiviainen on käynyt ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä läpi eri alojen työntekijöiden kanssa.

– Rakennusalan työntekijöiden kanssa pohdimme muun muassa, voisiko työnantajan tarjoamiin suojavälineisiin sisältyä kuumuudelta suojaavia tekijöitä, kuten esimerkiksi jonkinlainen viilennysliivi.

Ilmaston lämpenemisen myötä muidenkin alojen työpaikoille tarvitaan uusia keinoja viilentämiseen, sillä lämmin keho ei palaudu lämpimässä taukotilassa.

Myös muutoksen hillitsemiseen voidaan kaikilla työpaikoilla vaikuttaa monilla yksittäisillä keinoilla ja tavoilla.

– Yrityksen energiaratkaisut, mitä liikkumismuotoja työnantaja tukee, minkälaista ruokaa on tarjolla; eli pitkälti samoja asioita, joista keskustellaan myös kuluttajatasolla, Toiviainen luettelee.

Laajemman mittakaavan ratkaisuja tuo tekninen kehitys, kuten esimerkiksi kuljetusaloilla sähköbussit ja vaikkapa aurinkopaneelit varikkojen katolla.

– Raskaaseen kuljetuskalustoon liittyen on tällä hetkellä vähän aidosti ilmastokestäviä ratkaisuja. Teknologiakehityksen ja uusien innovaatioiden merkitys korostuukin entisestään.

Muutoksen hillitseminen on koulutuskysymys

– Ilmastotoimet eivät kuitenkaan voi olla vain yksittäisten ihmisten ja työnantajien toimeliaisuuden varassa, yhteiskunnan ratkaisut ovat keskeisiä.

Esimerkiksi energiateollisuudessa toimintaa siirtyy kokonaan uusille aloille. Vanhoja työpaikkoja katoaa, mutta uusia syntyy uusien energiamuotojen parissa. Tarvitaan uutta osaamista.

Toiviaisen mukaan alakohtaisilla ratkaisuilla ja työpaikkakohtaisilla neuvotteluilla voidaan saavuttaa paljon. Toisaalta ilmastoimet ovat niin iso kokonaisuus, ettei kaikilla aloilla ole realistista sisällyttää niitä työehtosopimusneuvotteluihin.  Siksi Toiviainen pitääkin ilmastonmuutoksen hillitsemistä koulutuskysymyksenä.

– Johtajilla pitää olla riittävästi osaamista soveltaa hillintään liittyviä teemoja ja keinoja oman työpaikansa toimintaan ja heidän tulee sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Koulutuksella, osaamisen kartoittamisella ja kartuttamisella on valtava merkitys.

Ilmasto- ja ympäristökestävien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto on sekä työnantaja- että työntekijäpuolen etu. Toiviainen painottaa työpaikkojen ratkaisevaa merkitystä siinä, miten suuria määriä ihmisiä saadaan ohjattua muuttamaan toimintaansa.

Lähitulevaisuuden osalta Anni Toiviainen luottaa päättäjiin; Euroopan unionin Fit For 55 -paketin valmistelu on parhaillaan käynnissä. Sen myötä on tulossa 12 lakiesitystä, joissa käsitellään muun muassa energiaverotusta, päästökaupan laajennuksia ja tiukempia päästövähennystavoitteita päästökaupan ulkopuolisille aloille.

Haastattelu on tehty keväällä 2022, jolloin Anni Toiviainen työskenteli SAK:n ilmastoasiantuntijana.