Hyvä tyyppi ei välitä muista

Ihmisten sydämissä työtaisteluoikeuden asema perus- ja ihmisoikeutena on syrjäytetty taloususkonnon ihmisvihamielisillä opinkappaleilla hyvästä tyypistä. On demokratian ja kansalaisyhteiskunnan irvikuva, että yhteiskunnallisen aktiivisuuden osoittamisesta yritetään kulttuurissamme tehdä yksilön oman edun vastaista. Työtaisteluihin osallistumisen haastaa globalisaation myötä työelämän koventuminen ja kilpailu työpaikoista.

Eliitin ikiaikainen tapa hajottaa ja hallita on ollut usuttaa huono-osaisia toisiaan vastaan. Myytin mukaan työelämään kelpaavat lähinnä hyvät tyypit. Pikkuporvarillisuus on kääntänyt työntekijät toisiaan vastaan. Työ- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntömme ei mahda mitään työntekijämielisiä kohtaan tapahtuvalle syrjintäkulttuurille. Orwell osui naulan kantaan kirjoittaessaan, että vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa.

Ammattiyhdistysliike on hyvän tyypin mielestä paha, jos sillä on rahaa. Hoitajalakossa työnantajapuoli käytti valtaansa väsytystaktisesti odottaen lakkokassojen tyhjentymistä ja pakkotyölakia. Jos liitolla ei ole maksaa lakkoavustuksia, jäsenillä ei ole varaa lakkoilla. Kyse on siitä, kelle tulee ensin nälkä.

Kentällä työnantajien päättämä alimiehitys on niin äärimmäinen, että työtaistelutoimena jo pelkkä ylityö- ja vuoronvaihtokielto lamauttaa toimipaikkoja. Hoitaja ei voi hidastaa työtään potilasturvallisuuslainsäädännön vuoksi. Yleisesti työntekijää henkisesti kepitetään potkujen ja työpaikkakiusaamisen hiljaisilla pelotteilla, mutta hoitajia uhataan hiljaisesti myös linnalla, julkisella häpäisyllä ja ammattilupien menettämisellä. Jos potilas jää hoitamatta ja jotain sattuu alimiehityksen johdosta, työnantaja voi heittää hoitajan syntipukiksi raastupaan ja valvontaviranomaisen armoille. Siksi hoitajat usein tekevät pakotettuina hyvin paljon töitä, ja tätä suuren yleisön hyvät tyypit eivät ymmärrä.

Työtaistelut eivät hyvän tyypin mielestä ole ajasta ja paikasta riippumaton universaali tulonjaon ja ihmisarvon oikeudenmukaisuudentavoittelun ilmentymä, vaan ne kuuluvat auttamattomasti vanhaan maailmaan. Ensimmäisenä tiedossa olevana lakkona pidetään Egyptissä 1156 eaa. Kuninkaiden laakson työmaan maksamattomien palkkojen aiheuttamaa työnseisausta ja mielenilmausta. Asterix ja Kleopatra -tarinassa tuhat vuotta myöhemmin lakko ratkaistaan taikajuomalla.

Nykyään taikajuoman sijaan meillä on tukilakkoja, joilla on mahdollista auttaa hauraampia liittoja ay-liikkeen sisällä. Elinkeinoelämälle kriittisimpien toimintojen, kuten kuljetusten lakot tai saarrot ovat perinteisesti tehokkaita keinoja auttaa neuvotteluasemaltaan heikompia ammattiryhmiä. Elinkeinoelämä haaveilee julkisuudessa säännöllisesti tukilakkojen kieltämisestä lailla.

Poliittisesta lakosta löytyy varhaisesimerkki Roomasta 495–493 eaa. Plebeijien yhteiskuntaluokka lakkoili koronkiskureita suosivan lainsäädännön muuttamisesta reilummaksi, koska ylivelkaantunut plebeiji pudotettiin orjaksi. Eikö kuulostakin yllättävän ajankohtaiselta? Nyky-Suomessa poliittisia työtaisteluita juridisesta näkökulmasta paheksutaan, koska niiden nähdään tunkeutuvan perustuslain ja valtiosääntöoikeuden rikkomisen kautta demokratian ja vallan kolmijaon tontille.

Poliittisesti latautuneesta työtaistelusta pyhällä vihalla hurskaantuneena hyvä tyyppi julistaa liittojen jäsenmaksujen tuloverovähennyksien poistamista. Ne ovat tulonhankkimisvähennyksiä. Kieli on juridiikan ja vallankäytön väline. Liittojen palkankorotusneuvottelut mielletään tulonhankkimisena työväestölle. Vastaavasti hyvä tyyppi kielimiekkailee, jotta liitoilta otettaisiin pois verotusetuja tuova ”yleishyödyllisen yhteisön” asema.

Hyvä tyyppi tuudittautuu harhoihinsa työmarkkina-asemastaan ja lain suojasta suhtautuen niihin, kuin arkikäsitykseemme demokratian yleisyydestä. Demokratia otetaan itsestäänselvyytenä, vaikka alle kymmenesosa maailman väestöstä asuu edes kohtuullisen tasoisissa demokratioissa. Hyvänä tyyppinä olemiselle ei ole riittävää juridista, poikkitieteellistä tai sivistyksellistä pohjaa. Etenkään sielunsivistyksellistä.

Niku Hinkka
juristi ja työmarkkina-asiantuntija