Hermes-mobiilisovellus jakaa luotettavaa tietoa suomalaisesta työelämästä

Miten paljon työntekijälle maksetaan työtunnilta? Miten toimia, jos työntekijä sairastuu? Mitä tarkoitetaan pääluottamusmiehellä? Suomessa sekä työntekijän että työnantajan oletetaan tuntevan työelämän pelisäännöt. Erityisesti maa- ja metsätalousaloilla työskentelee paljon kausityöntekijöitä, jotka pääosin ovat joko ulkomaisia työntekijöitä tai jo Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia.

Viime vuosien aikana on tullut esille useita törkeitä työperäisiä hyväksikäyttötapauksia. Työntekijöille ei ole maksettu oikein tai riittävästi palkkaa, he ovat joutuneet maksamaan niin sanottua sisäänheittorahaa, jotta ovat päässeet töihin Suomeen, tai työ- ja asuinoissa on ollut puutteita. Lisäksi ulkomaisilla työntekijöillä on ollut paljon väärää tietoa, ennakkoluuloja tai uskomuksia siitä, miten asiat Suomessa hoituvat.

Vuonna 2022 käynnistyneen Hermes-hankkeen tavoitteena oli löytää tapa, jolla jakaa oikeaa tietoa työskentelystä Suomessa. Hanketta hallinnoineen Teollisuusliiton lisäksi mukana sovelluksen kehittämisessä olivat Maaseudun työnantajaliitto, Yksityismetsätalouden työnantajat ry, Metsähallitus ja Siirtolaisuusinstituutti. Ensimmäisen vuoden pilottivaihetta rahoitti TYÖ2030-ohjelma, ja Teollisuusliitto jatkoi sovelluksen kehittämistä sen jälkeen.

– Mietimme sopimusasiantuntijoiden ja tutkijoiden kesken, mikä maatiloille, metsäteollisuuteen tai esimerkiksi telakoille töihin tulevia ulkomaalaisia yhdistää, ja se on oikean tiedon puute. Toinen yhdistävä tekijä on se, että tulijoilla on yleensä mukanaan matkapuhelin, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo hankkeesta.

Näiden kahden ajatuksen pohjalta hankkeessa lähdettiin rakentamaan työelämätietoa sisältävää mobiilisovellusta, jota olisi helppo käyttää ja jonka puhelimeen ladattu versio toimisi myös ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi metsissä tai pelloilla, jonne mobiiliverkko ei yllä.

Palkkojen polkeminen ei ole kenenkään etu

Hermes-sovelluksen pilottiversio julkaistiin marraskuussa 2022. Siinä neljän maa- ja metsätaloussalan keskeiset työehtosopimusasiat on esitetty lyhyinä kysymyksinä, joihin annetaan työehtosopimuksen mukainen napakka vastaus.

– Esimerkiksi miten pitkiä työpäivät voivat olla, paljonko työntekijän kuuluu saada peruspalkkaa tai mitä pitää tehdä, jos työntekijä sairastuu, Anu-Hanna Anttila sanoo.

Anttila muistuttaa, että sovellus on apuväline keskeisten asioiden ymmärtämiseen, eikä korvaa varsinaista työehtosopimusta, jossa asiat on kerrottu perusteellisemmin. Työehtojen lisäksi sovelluksessa kerrotaan yleistä tietoa työskentelystä Suomessa.

– Hermes-sovelluksesta löytyy tietoa muun muassa siitä, miten löytää asunto ja mistä ostetaan lääkkeitä. Lisäksi siinä kerrotaan työehtosopimuksista, kahvitauoista ja monista muista asioista, jotka voivat olla Suomeen tuleville vieraita.

Työntekijöiden lisäksi sovellus on suunnattu työnantajille, sillä työehtosopimukset on sovittu yhdessä työnantajapuolen kanssa.

– Maa- ja metsätaloustyönantajat on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä sovellusta. Myös sillä puolella halutaan, että työntekijöitä kohdellaan kunnolla ja heille maksetaan työehtosopimuksen mukaiset palkat ja muut edut, Anttila jatkaa.

Ammattiosastojen ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kautta tieto Hermes-sovelluksesta leviää ruohonjuuritasolla. Viranomaistahojen kuten AVI:n ja opiskelijajärjestöjen lisäksi sovellusta on esitelty myös työpaikoilla, rekrymessuilla ja oppilaitoksissa. Sovellus on suunnattu näin myös nuorille, sillä moni nuori aloittaa työuransa kesätöissä marjoja poimien tai kasvihuoneilla, eikä myöskään heillä aina ole riittävästi tietoa työelämäasioista.

Kätevä apuväline myös liiton työntekijöille

Sovellus on käyttäjille maksuton, eikä kerää heistä tietoa. Käyttökieliä on viisi. Ne on valittu sillä perusteella, mistä maista Suomeen tulee eniten kausityöntekijöitä maa- ja metsätalousaloille.

– Suomen lisäksi kielenä on ruotsi, koska työnantajapuolella on maatiloilla paljon ruotsinkielisiä työnantajia. Venäjä on mukana, koska aloilla työskentelee paljon venäjänkielisiä työntekijöitä, joista monet ovat lähtöisin Ukrainasta ja Baltian maista. Lisäksi kielinä ovat englanti ja ukraina, Anu-Hanna Anttila sanoo. 

Taru Rantanen työskentelee Teollisuusliiton ammattiosasto 268:n järjestötyöntekijänä Vakka-Suomessa. Jäsenistä valtaosa työskentelee auto- ja metalliteollisuudessa, mutta Rantanen opastaa myös maa- ja metsätalousaloilla työskenteleviä. 

Rantanen kuuli sovelluksesta liiton koulutuksessa. Ennen sovellusta Rantanen neuvoi erikielisiä kysyjiä puhumalla vuoroin suomea ja englantia, käyttämällä googlen kääntäjää sekä elekielellä. Nyt hän käyttää Hermes-sovellusta apuvälineenä omassa työssään.

– Yksi jäsen tuli kysymään, onko hänelle maksettu palkka oikein. Kysyin minkä työehtosopimuksen alaisuuteen hän kuuluu ja kauanko hän on ollut töissä. Sen jälkeen etsin tiedon sovelluksesta suomeksi ja näytin hänelle, miten vaihtaa vastaus omalle kielelle yhtä kuvaketta klikkaamalla. 

Muut ammattiliitot olleet kiinnostuneita

Järjestötyöntekijä Taru Rantanen toivoo, että sovellukseen lisättäisiin myös teknologiateollisuuden työehtosopimus.

– Autotehdas on Uudenkaupungin alueella isoin työnantaja ja tosi kansainvälinen paikka. Meillä on myös muita kasvavia teollisuusalan yrityksiä lähialueilla. Olisi todella kätevää, jos myös näillä työpaikoilla voisi käyttää sovellusta.

Pilottivaiheen jälkeen sovellus on Teollisuusliitossa päätetty ottaa pysyvään käyttöön. Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo, että teknologiateollisuuden työehtosopimus on työn alla.

– Metallialojen tiedot sisältävä Hermes 2.0 -sovellus valmistuu ensi vuonna. Uudessa versiossa on lisää kieliä, joita Suomen metalliteollisuudessa työskentelevät puhuvat, esimerkiksi puola, viro ja mahdollisesti myös romania. Tarkoituksena on tuoda sovellukseen myöhemmin muutkin teollisuudenalat sekä pesula-, jakelu- ja autonkorjaamoalat, joissa työskentelee paljon muualta tulleita. Työ vie kuitenkin aikaa. Tekstien tiivistäminen ja kääntäminen eri kielille on hidasta, sillä monet työelämän termit eivät käänny sellaisenaan toisille kielille, tarkentaa Anttila.

Sovellusta on mahdollista jakaa myös muiden liittojen käyttöön. Esimerkiksi palvelu- ja rakennusaloilla työskentelee paljon ulkomaalaisia, jotka hyötyisivät mobiilisovelluksesta.

– Sovelluksen arkkitehtuuria voidaan jakaa lisenssillä eteenpäin, mikäli sen käyttötarkoitus on sama eli se jakaa työehtosopimusten sisältöjä napakassa muodossa, Anttila sanoo.

Muutkin lisenssiehdot tulee täyttää: käyttäjiltä ei saa vaatia rahaa sovelluksen käytöstä, heistä ei saa kerätä yksilötason tietoja, eikä sovellusta saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.