Aurinkoinen sää nostaa vireystilaa

Lomat on lusittu sateita pidellen, ja märkä kesä masensi monen.  Tutkimusprofessori kehottaa nauttimaan alkusyksyn valoisista tunneista.

Aamulla mökillä oli keskimäärin +10, ja vesi järvessä niin vilpoista, ettei kärsinyt kuin kastautua. Satoi lähes joka päivä ja tuuli niin, ettei verkoille uskaltanut lähteä. Kesäteatteriprojektin läpikäyneenä totean, että kaikenlaiset säät tuli koettua! Lava vedettiin mahdollisimman kuivaksi ennen esityksiä ja väliajalla. Pahimmassa vesisateessa minulla oli roolivaatteiden ja alusvaatteiden välissä ohut kertakäyttösadetakki.

Tällaisia kommentteja tuotti kesä 2017. Mutta onko sateinen ja kylmä kesäloma myös terveysriski, joka heijastuu tulevan talven jaksamiseen työssä?

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että auringonpaisteen tietyt aallonpituudet vaikuttavat suoraan ihmisen vireyteen ja mielialaan. Suomalaisista noin yksi prosentti kärsii varsinaisesta kaamosmasennuksesta, ja lievempiä kaamosoireita on joka kymmenennellä.

– Todennäköisesti he kärsivät muita enemmän myös pilvisistä kesistä, Partonen sanoo.

Mielialojen orjaksi ei kuitenkaan pidä jäädä. Vaikka loma olisi ohi, on alkusyksyn vuorokausissa vielä monta valoisaa tuntia työajan ulkopuolella.

– Vireystila nousee heti, jos pistäytyy kesken työpäivän ulkona aurinkoisessa ilmassa.

Samoin erityisesti aamun valoisat tunnit kannattaa hyödyntää eikä jäädä suremaan kohtaloaan sänkyyn. Valolla on suotuisia terveysvaikutuksia erityisesti aamuviiden ja kymmenen välisenä aikana.

UNI, LIIKUNTA JA YSTÄVÄT AUTTAVAT

Kyllä ärsytti Suomen kesä. Koko ajan tuuli, oli pilvistä ja kylmää.

Paikallaan sisätiloissa pysyminen saattaa johtaa huonoihin yöuniin, joista voi alkaa alavireisten päivien kierre. Pahasti keikahtanut vuorokausirytmi vaikeuttaa myös lomalta palautumista. Siksi Timo Partonen neuvoo univaikeuksista kärsiviä ylläpitämään lomallaan säännöllistä unirytmiä.

Pilvisen sään masentamien kannattaisi etsiä sosiaalisia kontakteja ja vastustaa halua jäädä potemaan huonoa mielialaa kotiin. Liikkuminen kohottaa mielialaa ja parantaa yöunen laatua.

Partonen korostaa valon merkitystä mielialalle. Vaikka ilmastonmuutos nostaa keskilämpötiloja, se samalla vähentää auringonvalon määrää. Pilvisellä säällä voi keskipäivälläkin olla ulkona vähemmän valoa kuin sisällä, joten olisi hyvä harrastaa myös sisäliikuntaa. Samalla on syytä parantaa kodin valaistusta.

– Sarastus- ja kirkasvalolamput ovat hyvä tapa nostaa vireystilaa ennen töihinlähtöä.

KASVUKAUSI ON JO PIDENTYNYT

Tietysti herää myös huoli ilmastosta. Kun olin lapsi, oli aina lämmintä kesäisin ja pakkasta talvisin, nykyään on vähän taskulämmintä koko ajan.

Voimakas ukkosrintama elokuun 12. päivänä 2017 lisäsi arveluja siitä, että ilmastonmuutos on tullut jäädäkseen, ja tästedes ei enää tasaisia kesähelteitä koeta.

Ilmastoasiantuntijan kommentti on varovainen.

– Mitään yksittäistä myrskyä, eikä edes tänä kesänä pitkään jatkuneita Etelä-Euroopan helteitä, voi varmasti sanoa vain ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi, sanoo erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta.

Suomen keskilämpötilat ovat kuitenkin kohonneet 1800-luvun puolivälistä jo yli kaksi astetta. Se on pidentänyt kasvukautta. Tulevaisuudessa talvet muuttuvat entistä pilvisemmiksi ja kesät sateisemmiksi.

– Suomen sijainti Atlantin valtameren ja Euraasian mantereen välissä aiheuttaa kuitenkin paljon vaihtelua eri vuosien säähän, Jylhä sanoo.

Kesän 2017 viileyttä harmitelleiden kannattaa muistaa, että Suomen kesät tulevat tästä kyllä lämpenemään – keskimäärin 0,3 astetta vuosikymmenessä, riippuen kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä.

Ilmastonmuutoksen kielteiset terveysvaikutukset liittyvätkin lähinnä lisääntyviin helteisiin. Etenkin tiiviisti rakennetun pääkaupunkiseudun asfaltti- ja kivipinnat varaavat kesäpäivisin paljon lämpöä, joka vapautuu yöllä. Kuumat kesäyöt ovat vaarallisia vanhuksille ja muille liikuntaesteisille.

Ennätyshelteet muuttuvat todennäköisemmiksi samalla, kun ilmaston kylmät ääripäät harvinaistuvat.

Talvet muuttuvat vähälumisemmiksi, mutta on silti märkää. Kun öisin kuitenkin usein on pakkasta, ovat aamukelit silloin entistä liukkaampia. Liukkaus ja vähälumisuus huonontavat talviliikunnan harrastusmahdollisuuksia, mikä on huono asia, jos liikunnan kokonaismäärä sen myötä vähenee.

Varovaisenkin arvion mukaan nykyinen Etelä-Suomen ilmasto siirtyy tämän vuosisadan aikana napapiirin tienoille.

– Tämä perustuu niin sanottuun RCP4.5-skenaarioon eli ennusteeseen, jonka mukaan kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää ”tyydyttävästi”, mutta ei aivan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita vastaavasti, Kirsti Jylhä selventää.

– Kaikilla elämän alueilla on tärkeää pyrkiä vähentämään päästöjä, jotta yllettäisiin ilmastoneuvottelujen tavoitteisiin. Samalla kannattaa sopeutua ilmastonmuutokseen, koska se tulee joka tapauksessa.

Tiina Pelkonen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää

Ilmatieteen laitoksen tiedote

Tietoa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista