Pienin oivalluksin uusi kotimaa tulee tutuksi

Suomessa syntyneillä on sellaista sisäänrakennettua tietoa, joka osalta maahanmuuttajista puuttuu.

– Suomi on lukeva ja kirjoittava yhteiskunta, joka digitalisoituu hurjaa vauhtia. Valtaosalle Suomessa kasvaneista on itsestään selvää osata käyttää palveluita ja kulkea kaupungilla sekä lukea ja kirjoittaa, Liisa Niemi kertoo.  

Oman paikan löytäminen uudesta yhteiskunnasta on kuitenkin vaikeaa, jos perustaidoissa on puutteita ja käsitys elämisestä ja olemisesta on silppuinen.

– Jos ei esimerkiksi ymmärrä karttaa tai opasteita, ei hahmota asioita, eikä löydä kaupasta itselle tuttuja elintarvikkeita, Mika Taberman jatkaa.

TSL-opintokeskuksen ja Opintokeskus Vision yhteistyössä järjestämä toiminnallinen luku- ja kirjoitustaidon kurssi on suunnattu aikuisille maahanmuuttajille, jotka opettelevat lukemaan ja kirjoittamaan alkeista. Niemi on kurssin vastuuopettaja, Taberman työskenteli avustavana opettajana ja oppimisen ohjaajana lukuvuoden 2022–2023.

Luku- ja kirjoitustaidon perusteiden lisäksi koulutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden toimijuutta eli sitä, että he esimerkiksi osaisivat kulkea kaupungilla ja käyttää palveluita. He myös harjoittelevat arjessa tarvittavia perustaitoja kuten arjen matematiikkaa ja työelämässä tarvittavia käytännön taitoja.

Ilman riittävää lukutaitoa jatko-opiskelu tyssää

Huda Aldaheaki ja Layth Talib Abdullah osaavat lukea ja kirjoittaa äidinkielellään arabialla, mutta arabialaiset aakkoset eroavat huomattavasti Suomessa käytetyistä latinalaisista. 

Sekä Aldaheaki että Abdullah ovat molemmat kotoisin Irakista ja asuneet Suomessa kahdeksan vuotta. Ennen luku- ja kirjoitustaidon kurssia Aldaheaki oli ollut pääsiassa kotona lasten kanssa.

– Siivosin ja tein ruokaa, mutta pelkkä kotonaolo alkoi stressata.

Aldaheaki haluaisi opiskella lähihoitajaksi, mutta kielitaito ei kuitenkaan vielä riitä niihin opintoihin. Siksi hänen on vielä opiskeltava lisää suomea.    

Abdullah puolestaan on käynyt kahdeksan vuoden aikana useammallakin kurssilla. Vaikka hän jo puhuu hyvää suomea, kirjoitustaito ei tähän asti ole riittänyt jatko-opintoihin.

– Haluaisin opiskella it-tukihenkilöksi, enkä vain käydä eri kursseilla, sillä niihin menee paljon aikaa.

Liisa Niemi toivoo, että opiskelijat malttaisivat rauhassa kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, jos se ei ole samalla tasolla puhumisen kanssa, sillä iso osa tiedosta on kirjallista. Ilman sitä voi koko ajan olla pienessä pulassa.

Esimerkiksi siivoustyössä ohjeet pitää usein katsoa tabletilta tai puhelimesta: minne pitää mennä ja miten paljon aikaa kunkin kohteen siivoamiseen on.

– Vaikka maahanmuuttotaustaisia yrittäjiä on paljon, ja he mielellään palkkaavat omakielisiään työntekijöitä, myös silloin pitää ihan samalla tavalla osata lukea ja laskea, Niemi sanoo.

Suomi tutuksi arjen asioiden kautta

Toiminnallisen opetuksen yksi tavoite on parantaa opiskelijoiden valmiuksia oppia.

– Jos opiskelijalla ei ole oppimistaustaa, se on hyvin ohut tai koulumuotoisesta oppimisesta on kauan, ei voida edellyttää, että opiskelija istuu viisi tuntia paikallaan luokkahuoneessa kynän ja paperin kanssa ja oppii näin kirjoittamaan ja ymmärtämään vierasta kieltä, Liisa Niemi sanoo. 

Monen opiskelijan kohdalla opetus on lähtenyt täysin alkeista, vaikka opiskelija on saattanut olla jo vuosia Suomessa. Syitä siihen, miksi osa ei ole aikaisemmin saanut omalle tasolleen sopivaa perustaitojen opetusta, on monta. 

Osa opiskelijoista on odottanut oleskelulupapäätöstä vuosia, eikä siksi ole aiemmin saanut tarvitsemaansa opetusta. Oleskelulupaa odottaessaan he ovat saattaneet osallistua joillekin hajanaisille kursseille, mutta eivät yleensä ole päässeet etenemään systemaattisesti.

– Osa on ollut pitkään lasten kanssa kotona, osa ei ole löytynyt oikeita palveluita päästäkseen kotoutumisessa eteenpäin. Myös motivaatio on iso tekijä, Mika Taberman sanoo.  

Ryhmässä yritetään löytää arjen asioista kimmoke oppia suomea, ja abstrakteja käsitteitä opetellaan tekemällä: mennään ulos ja sisälle, rappusia ylös ja alas. Opetuksessa käytetään myös mimiikka ja kuvia. Koska opetus tapahtuu pienessä ryhmässä, myös hitaimmat voivat edetä omaan tahtiinsa.

Asioita oppii parhaiten tekemällä

Toiminnallisen opetuksen tavoitteena on myös, että opiskelija tulee tutuksi oman ympäristönsä kanssa – ei pelkästään oman asuinalueensa vaan myös laajemmin. Kesällä päättynyt ryhmä kävi tutustumassa lähialueiden uimahalleihin, kirjastoihin ja ulkokuntosaleihin sekä Heurekaan ja Roihuvuoren Kirsikkapuistoon.

Ryhmä laittoi yhdessä ruokaa, jotta suomalaiset elintarvikkeet tulivat tutummiksi. Huda Aldaheaki kertoo, miten tieto suomalaisista elintarvikkeista on helpottanut häntä kaupassa, kun hän nyt ymmärtää paremmin, mitä on ostamassa. 

 Luokkahuoneen ikkunalaudalla opiskelijat kasvattivat yrttejä ja he osallistuivat Miljoona roskapussia -kampanjaan.

– Roskien kerääminen muiden suomalaisten tavoin on yksi tapa ottaa omaa asuinympäristöä haltuun ja kantaa vastuu sen viihtyisyydestä, Niemi sanoo.

– Kun siivoaa, tulee kaunista, Aldaheaki jatkaa.  

Opintoihin kuului myös työssäoppimista. Yhtenä päivänä viikossa he kävivät aina kaksi kerrallaan siivoamassa lounasravintolassa.

Huda Aldaheaki ja Layth Talib Abdullah kertovat tyytyväisinä, miten he lounasravintolassa pyyhkivät pöytiä ja lattioita sekä tyhjensivät roskiksia.

– Eli he tekivät ihan oikeita töitä oikeassa työpaikassa ja samalla näkivät, mitä kaikkea muuta työpaikoilla tehdään, Niemi sanoo.