Vapaaehtoiset ovat monen yhdistyksen kivijalka. Työnohjauksesta on hyötyä myös heidän työpanoksensa organisoinnissa ja johtamisessa, Ari Näätsaari sanoo.
Yhdistyksen perustehtävä kirkastuu työnohjauksessa
Asioiden sanoittaminen vähentää ristiriitoja, ja ulkopuolisen apu voi auttaa oivaltamaan uusia näkökulmia omaan työhön. Yhdistysmaailmassa työnohjauksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään, miten kukin voi edistää yhdistyksen perustehtävän toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla.
Yhdistykset ovat demokraattisia yhteisöjä, joissa on usein yhtä monta mielipidettä sen tehtävästä kuin on tekijöitä. Jos toimijat tulkitsevat toistensa tekemisiä ja sanomisia ilman, että niitä koskaan puretaan auki, synnyttää se ristiriitoja. Lisäksi ymmärtämistä hankaloittaa sukupolvien välinen kuilu.
– Meillä on pitkään toiminnassa mukana olleita ja vastikään mukaan tulleita ja kumpiakin tarvitaan. Tarvitaan uusia ajatuksia, ideoita ja näkökulmia, mutta on myös hyvä ymmärtää, miksi asioita on tehty niin kuin on tähän asti tehty, Työväen Sivistysliiton suunnittelija ja yhteisöpedagogi YAMK Ari Näätsaari sanoo.
Pahimmillaan risteävät odotukset johtavat siihen, että yhdistyksissä tehdään paljon asioita, mutta ei ihan ymmärretä miksi. Se väsyttää tekijöitä ja toiminnasta tulee samalla tehotonta.
– Kun tiedät mitä teet ja keskityt siihen, niin silloin kaikki tilpetööri jää vähemmälle. Samalla jaksaminen paranee, Näätsaari kertoo.
Yhteinen ymmärrys asiasta pitää puhua auki
Työnohjauksen tarkoitus on auttaa työhön liittyvien kysymysten jäsentelyssä. Esimerkiksi sosiaalialalla työnohjausta on käytetty paljon työn kehittämisessä. Yhdistysmaailmassa sitä ei kuitenkaan ole juurikaan käytetty, vaikka Näätsaaren mukaan kannattaisi.
– Kauan aktiivisesti mukana olleet ovat voineet muuttaa yhdistyksen luonnetta aika tavalla siitä, mitkä on aikanaan kirjoitettu sen tavoitteiksi ja muokanneet niistä omanlaisensa.
Säännöissä saattaa esimerkiksi lukea, että tehtävä on jäsenten työolosuhteiden parantaminen tai vaikka vapauden, tasa-arvon ja solidaarisen hyvinvointiyhteiskunnan edistäminen. Näätsaari kertoo, miten moni yhdistys järjestää vapaa-ajan toimintaa, jota on alettu järjestämään varsinaisen toiminnan vastapainoksi – virkistymiseksi. Vaikka sen järjestäminen on tärkeää, vuosien varrella siitä on puolivahingossa saattanut tulla yhdistyksen päätehtävä, eikä se enää edistä alkuperäistä tavoitetta.
–Toimintaan uutena mukaan tuleva tyyppi puolestaan ei voi ymmärtää, miten yhteinen hauskanpito edistää aatetta. Monella yhdistyksellä perustehtävä onkin vähän hukassa, ja sitä paikataan jatkuvalla strategiatyöllä, koulutuksilla ja visioilla, mutta sitä ei ikinä sanoiteta niin, että kaikki ymmärtäisivät sen samalla lailla.
Työnohjauksen tehtävänä on nimenomaan pohtia osallistujien kanssa yhdessä sitä, mikä on sen perustehtävä, jotta heidän ymmärryksensä asiasta syvenisi ja jotta jokainen voisi auttaa sen toteutumisessa.
– Työnohjauksessa sanoitamme sen, mitä tarkoitamme, kun puhumme perustehtävästä ja keitä tarkoitamme, kun puhumme esimerkiksi vapaaehtoisista tai aktiiveista. Keskustelemalla avaamme sitä, miksi toinen ajattelee asioista tietyllä tavalla, syksyllä 2022 työnohjaajaksi valmistunut Näätsaari sanoo.
Näätsaaren lopputyö käsitteli työnohjauksen hyötyjä järjestömaailmassa. Nyt osana omaa työtään hän vetää järjestö- ja yhdistystoimijoille työnohjauksia sekä yksilöohjauksena että pienryhmissä.
Muut voivat nähdä asiat eri tavalla
Kati Saarinen on joulukuusta 2022 käynyt Ari Näätsaaren vetämässä yksilötyönohjauksessa. Saarinen työskentelee Varsinais-Suomen SDP:n järjestökoordinaattorina ja kevään 2023 myös alueensa vaalipäällikkönä.
– Teen yhteistyötä ehdokkaiden, vapaaehtoisten vaalitoimijoiden sekä kuntien kanssa ja pyöritän koko palettia.
Työnohjauksessa Näätsaari on muistutellut Saarista siitä, mikä työssä on vaalikevään aikana kaikkein tärkeintä. Lisäksi he ovat keskustelleet pienemmistä pulmista.
– Olemme esimerkiksi käyneet läpi viestintää ja sitä, miten vastata hankaliin kysymyksiin. Ari on tuonut näkökulmaa siihen, miten muut voivat nähdä saman asian eri tavalla.
Väärinymmärryksiä aiheuttaa muun muassa se, että koska mukana on paljon tekijöitä, viesti saattaa muuttua matkan varrella.
– Siksi minun viestini esimerkiksi vapaaehtoisille pitää olla kaikille sama, niin pitkään mukana olleille, kuin uusille toimijoille.
Näätsaari kertoo, miten vaalikampanjoiden ja muiden vastaavien hektisten tilanteiden kohdalla usein koitetaan tehdä mahdollisimman paljon erilaisia asioita sen enempää miettimättä, mikä on oikeasti hyödyllistä.
– Olenko oikeassa paikassa tavoittelemassa äänestäjiä? Jos haluan saada aikaiseksi tällaisen kannanoton, keneen otan yhteyttä? Tuhlaanko aikaani siihen, että yritän saada kaikki ihmiset tämän asian taakse vai keskitynkö niihin, joilla on aitoa merkitystä asian kannalta, hän kertoo.