Hyvä hoito on tehokasta ja ihmisläheistä

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa heistä paranee.

– Hyvin usein, kun puhutaan onnistuneesta hoidosta, katsotaan viiden vuoden ennustetta tai henkiinjäämisprosentteja. Mutta potilaalla saattaa olla vähän erilainen käsitys siitä, sanoo vihreiden entinen kansanedustaja Jyrki Kasvi.

Kasvilla todettiin virtsarakon syöpä vuonna 2003. Diagnoosi oli shokki, sillä 39-vuotiaan, tupakoimattoman Kasvin mahdollisuus saada pahanlaatuinen kasvain piti olla äärimmäisen pieni.

– Syöpä mikä syöpä, varataan aika höyläykseen, totesi urologi tähystimeen kurkattuaan. Sitten hän poistui huoneesta. Onneksi sairaanhoitaja jäi vähäksi aikaa jututtamaan, Kasvi sanoo.

Kasvi kertoi kokemuksensa onnistuneesta hoidosta Jyrki Kasvin säätiön tukiyhdistyksen järjestämässä Uudet hoidot tulevat – terveydenhoito muutoksessa -webinaarissa huhtikuun lopussa.

– Potilaana tulee helposti tunne, että hoidetaan vain sairautta, ja kasvaimessa kiinni oleva häiriötekijä eli ihminen unohtuu, Kasvi sanoo.

Tammikuussa Kasvi sai lähetteen saattohoitoon. Tällä hetkellä hän saa kuitenkin yksityissairaanhoidon puolella kahta uutta, syövän mutaatioihin kohdistuvaa lääkettä. Myös suomalaisilla potilailla on oltava mahdollisuus osallistua lääketutkimuksiin ja saada uusia lääkkeitä ensimmäisten joukossa, Kasvi sanoo.

Luottamus koetuksella

Jyrki Kasvin mukaan hyvässä hoidossa on otettava huomioon potilaan identiteetti, arki, parisuhde, elämänhallinta, turvallisuus ja tulevaisuus. Vakavasti sairastunut tarvitsee lääketieteellisen avun lisäksi myös henkistä tukea, tietoa sairaudestaan ja apua Kelan ja veroviraston kanssa asiointiin.

– Esimerkiksi osatyökyvyttömyydestä en osannut kysyä kaikkia asioita oikein. Laskin, että menetin sen ansiosta ehkä noin 10 000 euroa päivärahoja, Kasvi sanoo.

Kasvi kertoo kiinnittäneensä vuosien varrella huomiota myös terveydenhuollon tiedonhallintaan, jonka pettäminen voi pahimmillaan aiheuttaa hoitovirheen.

– Olen itse joutunut keskeyttämään nukutuksen, kun huomasin, että leikkaussalissa oli eri tiedot toimenpiteestä kuin osastolla. Toisen kerran anestesialääkäri keskeytti nukutuksen, sillä hän ei saanut selvää mahani päällä olleeseen mappiin liimatuista keltaisista lapuista, Kasvi kertoo.

Myös terveydenhuollon johtamista tulisi Kasvin mukaan kehittää. Parhaimmillaan osastolla vallitsee keskinäisen luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri, jossa työntekijät ovat ylpeitä työstään ja sairastuneita tullaan tuuraamaan eläkkeeltäkin.

– Mutta on myös osastoja, joissa tilanne on huonompi. On henkilöstöpulaa, ja uutta väkeä rekrytoidaan sitä mukaa, kun vanhat äänestävät jaloillaan. Ylikuormittumisen näkee.

Hoidon tehokkuus edellä

THL:n ylilääkärin Jukka Kärkkäisen mukaan hyvä hoito tarkoittaa ennen kaikkea tutkitusti tehokasta hoitoa.

– Tottakai hyvä hoito sisältää myös inhimillisen puolen, ammattilaisen ja potilaan välisen vuorovaikutuksen. Mutta vuorovaikutus ei koskaan korvaa sitä, että varsinainen lääke tai terveydenhuollon toimenpide on tehokas, Kärkkäinen sanoo.

Lääkärin vastuulla on kertoa potilaalle selkokielellä tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Potilas itse kuitenkin päättää, mitä hoitoa hän ottaa vastaan. Potilas on myös vastuussa esimerkiksi annetun lääkekuurin noudattamisesta.

Kärkkäisen mukaan hyvään hoitoon kuuluu myös se, että hoitoon pääsee ilman viiveitä. Hoitoon pääsyn nopeudessa on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua. Alueellisia eroja on myös esimerkiksi saattohoidon toteuttamisessa ja julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa.

Pirstaleisuus aiheuttaa eriarvoisuutta

Alueelliset erot hoidon laadussa ja hoitoon pääsyssä johtuvat Kärkkäisen mukaan terveydenhuoltojärjestelmän pirstoutuneisuudesta. Perusterveydenhuoltoa järjestää lähes 200 kuntaa tai kuntayhtymää, minkä lisäksi erikoissairaanhoitoa koordinoi 20 sairaanhoitopiiriä.

Kansallisesti terveydenhuollon laatua koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö, joka julkaisee yhtenäiseen sairaanhoitoon liittyviä suosituksia. Palveluvalikoimaneuvosto Palko puolestaan antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Lääkärit voivat tukeutua myös Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin julkaisemiin Käypä hoito -suosituksiin. Viime kädessä hoidon laatu määräytyy jokaisen yksikön johdon ja jokaisen yksittäisen lääkärin ja hoitajan mukaan.

– Parempaan suuntaan kuitenkin mennään. Esimerkiksi leikkauksia tehtiin 20–30 vuotta sitten nykyistä useammassa sairaalassa, ja niiden perusteet vaihtelivat. Sittemmin tätä on pyritty vähentämään kokoamalla leikkaukset harvempiin yksiköihin ja luomalla sairaanhoitopiirit, Kärkkäinen sanoo.

Hallituksen käsittelyssä olevan sote-lain tarkoituksena on luoda Suomeen 24 hyvinvointialuetta. Kärkkäisen mukaan sote-uudistus on hallinnollinen askel, joka antaa mahdollisuuden yhtenäistää hoidon laatua.

– Itsessään se ei tietenkään ratkaise mitään, vaan ratkaisut tekevät potilastyössä toimivat ihmiset.