Selkoajattelun uranuurtaja

Pertti Rajala on kirjoittanut lähes puolentoistasataa tietokirjaa, pääosin selkokielellä. Lisäksi hän on mukauttanut selkokielisiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Kalevalan ja Aarresaaren kaltaisia klassikoita. Tom Sawyerin seikkailut ilmestyy syksyllä.

Selkokielisten teosten lisäksi Rajala on julkaissut muun muassa historiaan liittyviä tietokirjoja sekä historiikkeja kuten Satakunnan sosiaalidemokraattien ja Satakunnan erityishuoltopiirin historian. Viime vuonna hän julkaisi yhdessä Susanna Virkin kanssa kirjan Annetaan tytön yrittää: lasikatonmurtajia ja vaikuttajanaisia. Kirjassa kerrotaan naisista, jotka ovat omalla urallaan tai tehtävissään murtaneet lasikattoja tai olleet merkittäviä edelläkävijöitä tasa-arvotyössä.

Päivätyön ja kirjoittamisen lisäksi Rajala on ollut mukana myös kunnallis- ja kirkkopolitiikassa sekä erilaisissa järjestöissä.

– Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta toimiminen ja vaikuttaminen sekä maailmanparannus on aina ohjannut toimintaani.

Selkokieli avain onnistumiseen

Selkokirjoista Pertti Rajala kiinnostui työnsä kautta. Hän työskenteli lähes kolmekymmentä vuotta kehitysvammaisten parissa.

– Olen toiminut kehitysvammaisten erityisopettaja, koulun johtajanjana, vähän yli kaksikymmentä vuotta erityishuoltopiirin johtajana ja työuran viimeiset reilun kymmenen vuotta Satakunnan maakuntajohtajana.

1980-luvulla Suomessa alkoi levitä ajatus vammaisten oikeudesta tasa-arvoiseen elämään. Kielellinen kyvyttömyys tai vaikeus ymmärtää ja käyttää kieltä syrjäyttää. Jotta osallistuminen olisi mahdollista, tarvitaan ymmärrettävää tietoa yhteiskunnasta ja kulttuurista.

– Et voi elää tasa-arvoista elämää, jos et tiedä, kuka on Jukolan Jussi, Lemminkäinen tai Väinämöinen, koska nämä ovat tärkeitä hahmoja suomalaisessa kulttuurissa. Lisäksi tarvitaan ylipäätään tietoa siitä, miten yhteiskunta, lait ja säännöt toimivat.

Vaikka vammaisten tasa-arvossa on menty paljon eteenpäin 1980-luvulta, tekemistä on vielä.

– Jos vertaa vaikka Saksaan tai Ruotsiin, meillä lainsäädäntö ei velvoita viranomaisia millään tavalla selkokieliseen viestintään. Saavutettavuusasioissa ollaan jo pitkällä ja viittomakielellä on vahva asema, mutta se viimeinen askel selkoviestinnässä on vielä ottamatta.

Toisaalta jo nyt esimerkiksi Yle tekee selkokielisiä uutisia ja oikeusministeriö teettää selkokieliset vaaliesitteet ja äänestysohjeet.  Vaikka vapaaehtoista tietä on päästy pitkälle, Rajalasta olisi hyvä, että selkokielinen viestintä ei riippuisi ainoastaan viestijän halusta ja asenteista.

Ristiriitainen Eetu Salin

Selkokielen lisäksi Pertti Rajala on aina ollut kiinnostunut historiasta ja erityisesti työväenliikkeen historiasta. Toukokuun puolivälissä Rajalalta ilmestyi kirja suomalaisen työväenliikkeen aktiivi Eetu Salinista. Eetu – Kertomuksia työväenjohtaja Eetu Salinin elämästä avaa Salinin merkitystä yhtenä Suomen työväenliikkeen perustajista.

Salinissa Rajalaa kiehtoi ennen kaikkea hänen ristiriitainen persoonansa.

– Eetu Salin oli henkilönä hyvin inhimillinen. Hän muutti helposti mielipiteensä, oli vähän tuuliviiri ja juopotteli. Toisaalta hän oli myös selkeälinjainen. Vaikka hän ailahteli, hän uskoi parlamentarismiin, vastusti väkivaltaisia keinoja loppuun asti ja halusi aina hakea ensin ratkaisua sovittelemalla.

Salin ei koskaan ollut työväenliikkeen kirkkaimmassa johdossa, vaikka oli ollut perustamassa työväenpuoluetta vuonna 1899 ja sosiaalidemokraattista puoluetta vuonna 1903.

– Monta kertaa hän yritti päästä viinasta eroon onnistumatta. Tavallaan hänellä oli loistava tulevaisuus, jonka hän itse mokasi.

Rajala toivoo, että kirjan myötä Salinin arvostus lisääntyisi.

– Eetu oli yksi heistä, jotka aikaansaivat sen, että työväenliike itsenäistyi omaksi työläisten hallitsemaksi liikkeeksi. Eetu kiersi kansan keskellä ja puhui omista kokemuksista. Hän tiesi, mitä kansanjoukkojen mielissä liikkui. Näin hän sai työläiset puolelleen. Minua vähän potuttaa se, että tämän päivän työväenliike ei tarpeeksi ymmärrä Salinin merkitystä työväenliikkeen synnylle Suomessa.