Työn digitalisaatio etenee harppauksin

Erilaiset päätelaitteet ovat muuttaneet ihmisten välistä kanssakäymistä, ja yhä useampi asia hoituu käyttämällä älypuhelinta tai tietokonetta. Myös työpaikoilla erilaiset päätelaitteet ovat arkisia työvälineitä.

– Nykytyöelämässä oletus on, että jokainen niitä käyttää. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että älylaitteet ovat korvanneet kynän ja paperin, mutta toki ne ovat paljon muutakin, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.

Antila toteaa, miten nykyiset kolmikymppiset ovat eläneet koko aikuiselämänsä älypuhelinten aikakaudella ja miten laitteet ja ohjelmistot ovat heille arkipäivää. Neliviisikymppiset ja heitä vanhemmat ovat puolestaan oppineet tekemään asioita tietyllä tavalla ja digitalisaation myötä joutuneet opettelemaan uusia tapoja.

– Iäkkäämmille työntekijöille päätelaitteiden suvereeni käyttö ei ole mitenkään itsestään selvää. Valtaosa osaa käyttää esimerkiksi Facebookia, mutta kun pitäisi etsiä tietoa, raportoida asioita ja käyttää erilaisia ohjelmistoja, osa kokee sen hankalaksi.

­ Kaksi vuotta sitten ilmestyneen tutkimuksen mukaan SAK:laisilla aloilla yhdeksän työntekijää kymmenestä käytti silloin työssään jotain päätelaitetta.

– Kyllä se aika harvinaista tänä päivänä on, jos ihminen tekee sellaista työtä, että siihen ei liity minkäänlaista tietotekniikkaa.

Kehityksen suunta on selvä

Digitalisaation etenemisvauhti ja syvyys vaihtelee SAK:laisilla aloilla sekä toimialoittain että työpaikoittain. Suunta on kuitenkin selvä.

– Data ja datan kautta tapahtuva työn organisoituminen ottaa tulevaisuudessa nykyistä isomman roolin, Juha Antila sanoo.

Ennen erilaisista mapeista löytyi tieto ja manuaalit paperisena, nyt vastaava informaatio pitää etsiä päätelaitteesta.

– Tämä helpottaa työtä, kun pystyy liikkuessaan paikasta toiseen katsomaan, mikä on esimerkiksi varasto- tai asiakastilanne, myyntisaldo, yhteystiedot tai työvuorot.

Ongelmallista on, että digiaikakaudella tietovarannoista löytyy sekä uusia että vanhoja tietoja.

– Henkilön pitää itse pystyä hallitsemaan tilannetta ja olla ajan tasalla, mikä on se viimeisin.

Joissain työpaikoissa työtä tehdään sekä vanhalla että uudella tavalla päällekkäin.

– Silloin tulee helposti monenlaista sekaannusta, kun toiset etsivät tietoa tai raportoivat asioista kynä ja paperi -menetelmällä ja toiset digitaalisesti. Ja jonkun on kuitenkin litteroitava tiedot paperilta digitaaliseen järjestelmään, Antila jatkaa.

Lisäksi he, jotka eivät itse osaa etsiä tietoja tietokannasta, ovat toisten avun varassa.

– Voi myös olla, että jotkut välttelevät joitain työtehtäviä tai työkokonaisuuksia ja tästä tulee työn jakamisen ja organisoinnin kannalta ongelma.  Ja vaikka henkilö työpaikassaan keksisi keinoin selviytyä tilanteista, niin ainakin työpaikan vaihtaminen muuttuu mahdottomaksi ja henkilön työmarkkina-asema heikkenee.

Tekoäly mukana housuntaskussa

Samaan tapaan kuin kotona älypuhelin on korvannut lankapuhelimen ja sähköposti kirjepostin työelämän digitransformaatiossa on kysymys hyvin samantapaisesta muutoksesta. Sen seurauksena prosessit nopeutuvat, teknologian merkitys kasvaa, työkokonaisuudet muuttuvat ja tekoäly tulee osaksi työprosesseja. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi kantavansa tekoälyä mukanaan, kun puhelin on housuntaskussa.

– Tekoäly on laskentaa. Jos olet käyttänyt navigaattoria tai etsinyt edullisia lentoja, olet käyttänyt tekoälyä, Juha Antila sanoo.

Kaupan alalla tekoäly auttaa henkilökuntaa esimerkiksi asiakkaiden nettiostosten keräämisessä hyllyiltä.

– Tekoälyn avulla voi hakea ryhmitystä siihen, missä järjestyksessä kannattaa kerätä tuotteet, mikä on varastotilanne ja milloin puuttuvia tuotteita tulee, eli se ohjaa tekemään asiat kerralla oikein ja keräämään ostokset järkevällä tavalla.

Teollisuudessa tekoäly voi tarkoittaa keinotodellisuutta tai robotin ja työntekijän yhteistyötä, joka voi olla hyvinkin hienostunutta ja pitkälle vietyä. Rakennuspuolella tekoäly voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijät saavat laskelmia työohjeista, työsuunnittelemista ja aika-arvioita esimerkiksi materiaalien kuivumisajoista.

– Se tekee työsuunnitelman vähän samaan tapaan kuin navigaattori reittisuunnitelman, vaikka keräämällä tietoa tietyn maalin ominaisuuksista tai siitä, millä terällä kannattaa mitäkin porata, Antila sanoo.

Myös autokorjaamoissa työkokokonaisuus on aivan erilainen kuin ennen vanhaan. Jos mekaanikko aikanaan kopisteli autoa vasaralla ja taskulampulla etsi vuotoja, niin nykyään diagnosointilaitteet antavat vikakoodeja, työohjeistuksia sekä aika- ja kustannusarvioita.

– Mekaanikon täytyy ymmärtää koneen antamaa informaatiota ja samaan aikaan yhdistää tekoälypohjaista diagnostiikkaa omaan ammattiosaamiseen ja tulkita numeroita, hälytysvaloja ja viestejä.

Tietoturva osa digitaitoja

Työssä kuin työssä tarvitaan digitaitoja, mutta tähän asti suorittavan työn tekijöille ei kuitenkaan ole ollut toimivaa formaattia niitä opiskella. Uudessa SkillPlus-koulutusohjelmassa opetetaan digitaalisia taitoja työntekijöille, joiden alaa uudet teknologiat muuttavat. Näitä ovat muun muassa teollisuus-, palvelu-, rakennus- ja kuljetusalat. Lisäksi koulutusta suunnataan koronatilanteen vuoksi irtisanotuille ja lomautetuille.

Vuoden vaiheessa päättyneessä FutureFit-hankkeessa selvitettiin, mitä ovat ne taidot, joita erityisesti suorittavan työn tekijät tarvitsevat. Toukokuussa 2021 lanseerattu SkillPlus-koulutusohjelma nojaa näihin tuloksiin.

SkillPlus-koulutusohjelman koulutukset ovat maksuttomia sekä työntekijöille että työnantajille, ja ne on tarkoitettu kaikenikäisille työntekijöille, ei pelkästään varttuneemmalle väelle. Koulutusohjelman toteutuksesta vastaa Työväen Sivistysliitto TSL. Yhteistyökumppaneita ovat SAK, Teollisuusliitto, PAM, Rakennusliitto, Kuljetusliitot ja Saranen Consulting Oy.

Yritykset voivat valita hankkeen koulutusmoduuleista itselleen sopivimmat. Niitä ovat muun muassa tietoturva, älylaitteet ja sovellukset, pilvipalvelut, viestintä työpaikalla, tekoäly ja sosiaalinen media.

Osana koulutusta yksi ryhmä teki etäharjoituksena yhteisen jamboard-piirroksen, johon jokainen ryhmäläinen sai merkitä omat kommenttinsa.

–  Verkko tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia viestintään ja työntekoon, mutta siellä on myös uhkia ja riskejä: on hakkerointia, viruksia, haittaohjelmia ja identiteettivarkauksia. Jos yrityksen tietoja joutuu vääriin käsiin, seuraukset voivat olla arvaamattomat, projektipäällikkö Kim Katainen TSL:stä perustelee tietoturvan ymmärtämisen tärkeyttä.

Koulutus ei kuitenkaan lähde liikkeelle aivan alkeista.

– Koulutus on lähtökohtaisesti suunnattu ihmisille, joilla on jo sellaiset digitaaliset selviytymistaidot, että he osaavat käyttää tietokoneen näppäimistöä, hiirtä ja verkkoselainta. Etua on myös siitä, jos henkilöllä on edes jonkinlaista kokemusta älypuhelimen tai tabletin käytöstä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä., Katainen toteaa.

Koulutusta on kolmentyyppistä: on reaaliaikaista verkon välityksellä tapahtuvaa sekä koronan salliessa reaaliaikaista kasvotusten tapahtuvaa opetusta.

– Lisäksi meillä on suunnitteilla rakentaa verkkomuotoinen ympäristö, jossa osallistuja voisi oppia digitaalisia taitoja omaan tahtiin.

Katainen muistuttaa, että koulutustapa ei muutu kesken kurssin.

– Eli jos se alkaa verkossa, se toteutetaan kokonaisuudessaan verkossa. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa yhteensä noin tuhat työntekijää ja heistä noin kaksi kolmesta verkon välityksellä ja kolmasosa kasvotusten.

Google rahoittaa koulutusta

SkillPlus-koulutusohjelman rahoittaa teknologiayhtiö Googlen hyväntekeväisyysjärjestö Google.org. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa tuhat työntekijää seuraavan kahden vuoden aikana. Googlen maajohtaja Antti Järvinen totesi hankkeen lanseeraustilaisuudessa toukokuussa 2021, miten digitalisaation hyötyjen yksi suurimmista pullonkauloista on osaamisen kehittäminen.

– Isona teknologiayrityksenä meillä on myös vastuu siitä, että olemme osa tätä kehitystä ja tuemme osaamisen kehittämistä, maajohtaja perusteli Googlen mukanaoloa hankkeessa.

Järvinen totesi, miten koronapandemia on tuonut paljon inhimillistä haittaa niin yksilöille kuin yrityksille ja toimialoille.

– Se on tuonut mukanaan myös valtavan harppauksen digitalisaation hyödyntämiseksi työelämässä. Me Googlella uskomme, että digitalisaalisilla työkaluilla on iso vaikutus siihen, miten ihmisillä ja yrityksillä menee pandemian jälkeen.

Järvisen mukaan digitalisaation haasteet ratkaistaan paikallisesti. Siksi Google tekee eri maissa yhteistyötä paikallisten kumppanien kanssa.

–  Samaan aikaan, kun tarjoamme meidän tuotteitamme ja palveluitamme kuluttajille ja yrityksille, haluamme kantaa osamme yhteiskuntavastuusta myös Suomessa.

Digitaidot helpottavat työntekoa

SAK:n toukokuussa2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan SAK:laisilla aloilla korona-aika on lisännyt 40 prosentilla työn teknologisoitumista.

– Duunareista vain harvalla on mahdollisuus tehdä etätyötä, mutta monella työpaikalla esimiehet ja toimihenkilöt ovat jääneet etätöihin kotiin. Siksi monilla työpaikoilla on jouduttu opettelemaan uudenlaisia kommunikaatiotapoja, palaverikäytäntöjä ja muita, Juha Antila sanoo.

Kim Katainen kertoo, miten kaikissa yrityksissä ei ole osattu nähdä digitaitojen tärkeyttä osana työtä, mutta miten tähän on koronan myötä havahduttu, kun on nähty, millaista säätämistä on ollut saada kaikki osallistumaan etäpalavereihin ja -tapaamisiin. Digitaitojen osaaminen myös helpottaa työn tekemistä, kun oppii uusia tapoja tehdä omaa työtä.

Katainen muistuttaa, miten yrityksessä voi myös jäädä hyviä kehitysideoita saamatta, jos ainoa kehitysideakanava on digitaalinen kyselykaavake, mutta työntekijöitä ei ole koulutettu niitä käyttämään.

Työpaikoille teknologia on tuonut paljon hyvää, ja moni asia sujuu helpommin kuin ennen. SAK:n helmikuussa 2021 julkaiseman työolobarometrin mukaan useampi kuin joka neljäs työntekijä kuitenkin kokee olevansa työssään enemmän tai vähemmän teknologian armoilla.

– Työpäivän suunnittelussa ei aina oteta huomioon metatyötä tai erilaista asioihin perehtymistä ja ihmiset tekevät niitä omalla ajalla. Henkilö esimerkiksi joutuu päivystämään työajan ulkopuolella tai käymään työpaikan viestinvaihtoa whatsapissa, Juha Antila sanoo.

Hän muistuttaa, että teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Antila pelkää, että jos teknologia ja data alkavat kahlita ihmisten toimintoja ja myös vapaa-aikaa, se tekee arjesta ennakoimatonta.

– Et tiedä mihin aikaan pääset lähtemään töistä ja hoidat työasioita myös vapaa-ajalla. Silloin data alkaa hallita ihmistä eikä niin, että ihminen kontrolloisi dataa.