Miten pysyä mukana työelämän muutoksessa?

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, koska sitä ei vielä ole olemassa. Vaikka ennustaa ei voi, asioita voi kuitenkin ennakoida. Megatrendit kertovat tämänhetkisistä suurista muutoksen kaarista eli asioista, jotka ovat jo jonkin aikaa olleet muutoksessa. Nämä ovat usein globaaleja tai ainakin hyvin suurta aluetta koskevia.

– Ne ovat myös yleensä ihmisille aika tuttuja kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja tämäntyyppiset asiat, tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta sanoo.

Megatrendit vaikuttavat myös työelämään.

– Esimerkiksi ekologinen jälleenrakennus eli se, miten me vastaamme ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen vaikuttaa merkittävästi niin työhön kuin muuhun elämään tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi luopumista fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikulutuksesta.

– Tämä tulee läpileikkaamaan kaikki toimialat. Joihinkin toimialoihin tämä vaikuttaa ihan suoraan kuten energiateollisuuteen. Osassa toimialoja se puolestaan tarkoittaa sitä, että asioita pitää tehdä toisella tavalla.

Vaihtoehtoja on monia.  Yksi on kiertotalous, jolloin tuotteista pyritään tekemään mahdollisimman pitkäikäisiä ja korjattavia. Toinen vaihtoehto on miettiä, miten tuotetta pystyisi tarjoamaan palveluna. Ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ratkaisut tulevat tarjoamaan uudenlaisia työmahdollisuuksia.

–On ekosysteemien restaurointia ja uusiutuvaan energiaan liittyviä mahdollisuuksia.

Toinen megatrendi on väestörakenteen muutos ja hoitotyön tarpeen kasvu.

– Voi miettiä, onko se samanlaista kuin tällä hetkellä vai siirrytäänkö enemmän ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, voidaanko hyödyntää meistä kertyvää dataa tehokkaammin tai voidaanko työtä organisoida toisin.

Teknologisia uutuuksia

Myös lehtori Mika Moisio Tampereen ammattikorkeakoulusta miettii työkseen tulevaa. TAMK on mukana Uraohjausta työpaikalla -hankkeessa, jossa TAMKin tehtävänä on auttaa hankkeessa mukana olevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä hahmottamaan, millaisia muutoksia omalla alalla on tapahtumassa ja miten yritykset voivat niihin varautua.

Esimerkiksi yksi hoiva-alan yritys oli kiinnostunut erilaisista teknologisista uutuuksista.

– Heille selvitimme, millaisia erilaisia apuvälineitä kuten hoivarobotteja on käytössä sekä Suomessa että muualla. Lisäksi löysimme erilaisia viriketoimintalaitteita.

Muita mielenkiintoisia teknologisia uutuuksia, joista Moisio on kerännyt tietoa, ovat esimerkiksi älylaastarit, erilaiset lääkeannostelujärjestelmät, jäljityslaitteet, 3d-tulostinten uudet käyttömahdollisuudet ja siivousrobotit. Hän on myös etsinyt hyviä esimerkkejä työpaikoista, joissa tekemistä muuttamalla on saatu toimintaa tehostettua.

–  Käytännössä olemme kysyneet mukana olevilta tahoilta minkälainen tieto heitä kiinnostaa, ja sitä lähteneet heille sitten etsimään.

Varaudu muutoksiin ajoissa

Tulevaisuuden miettiminen on yrityksille tärkeää, koska niin asiakaskäyttäytyminen kuin toimintaympäristö saattavat muuttua. Silloin yrityksen selviämisen kannalta on keskeistä se, että on varautunut muutoksiin.

– Esimerkiksi kaupan alalla kivijalkakaupoilla menee yhä heikommin, kun ihmiset tilaavat netistä tavaroita ja koronapandemia kiihdyttänyt tätä trendiä entisestään, Moisio toteaa.

Isoissa yrityksissä on paremmin resursseja miettiä tulevaisuutta.

– Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joihin me keskitymme, resurssit menevät päivittäiseen selviytymiseen ja työskentelyyn. Tulevaisuuden selvittely ei ole heille aktiivista toimintaa, ja harvalla on ylimääräistä aikaa selvittää, mitä kaikkea tulevaisuus voi tuoda ja millaista osaamista yrityksen työntekijät tarvitsevat jatkossa.

Uraohjausta työpaikalla on kaksivuotinen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota luotsaa Työväen Sivistysliitto. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Careeria ja TAMK. Hanke on suunnattu kaikille pk-yrityksille Uudenmaan alueella. Eri toimialoista on tällä hetkellä mukana erityisesti kuntosaliyrittäjiä, sote-toimijoita sekä pesulapalveluita tarjoavia yrityksiä.

– Yrityksiä mahtuu vielä mukaan ja se on jopa toivottavaa. Yrityksille hankkeen tarjoamat lisäresurssit ovat maksuttomia ja ne tarjoavat erittäin hyödyllistä tietoa myös päivittäiseen tekemiseen esimerkiksi osaamiskartoituksen muodossa.

Moisio uskoo, että hankkeeseen osallistuminen antaa yrityksille uudenlaisia ajatuksia ja parhaimmillaan synnyttää uudenlaista toimintaa ja tuotteita. Hankkeen selvitykset ovat osallistuville yrityksille ilmaisia.

Syksyllä 2021 hanke järjestää ennakointityöpajoja, joissa mietitään tulevaisuutta yritysten näkökulmasta.

– Workshoppien ajatus on siinä, että kun useampia yrityksiä miettii näitä yhdessä, niin todennäköisemmin näkemys tulevaisuudesta osuu oikeaan.

Lyhyitä ja pitkän aikavälin suunnitelmia

Myös Työ- ja elinkeinoministeriö TEMissä mietitään työelämän muutoksia.

– Työmarkkinoiden näkökulmasta kyseessä on ennen kaikkea sen varmistaminen, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat eli että ei olisi avoimia paikkoja, joihin ei saada työntekijöitä ja toisaalta ei olisi pitkittynyttä työttömyyttä, neuvotteleva virkamies Hanna Hämäläinen TEMistä kertoo.

Työmarkkinat muuttuvat entistä nopeammin ja samalla tarvittava osaaminen. Tämä taas vaikuttaa siihen, millaista koulutusta Suomessa tulisi järjestää.

– Koulutusten opetussisällöt tulisi saada niin laaja-alaisiksi, että ne pystyvät joustavasti auttamaan työntekijää siirtymään työpaikasta tai tehtävästä toiseen.

Yhteiskunnan tasolla kysymys on myös resursseista ja hyvinvoinnista.

– Jos työttömyyttä syntyy sen seurauksena, että joku tietty ala katoaa ja toisella alalla ei ole riittävästi työvoimaa, niin kyllähän se näkyy taloudessa, kilpailukyvyssä ja kasvussa ja sitä kautta myös siinä, minkälaista hyvinvointia kansalaisille ja työntekijöille saadaan.

TEMissä työelämän muutoksia ennakoidaan yhteistyössä opetussektorin kanssa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

– Lyhyt aikaväli kattaa muutaman vuoden eteenpäin ja silloin katsotaan, miten työvoiman kysyntä ja saatavuus kehittyy lähitulevaisuudessa.

Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vuosien viiveellä

Pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa arvioidaan ja tehdään olettamuksia myös siitä, miten joku tietty kehitys etenee, esimerkiksi miten ilmastonmuutos vaikuttaa työpaikkoihin.

– Sitten arvioidaan väestörakenteen kehittymistä: miten paljon tulee ihmisiä työmarkkinoille ja kuinka paljon poistuu ja paljonko Suomeen tulee maahanmuuttajia ja toisaalta maasta poistuu. Lisäksi katsotaan, miten tietyt toimialat kehittyvät, Hämäläinen jatkaa.

Hämäläinen muistuttaa, että nyt tehtävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Politiikkatoimien parempi kohdentuminen vie usein useamman vuoden.

– Totta kai meidän täytyy katsoa sinne parin kolmenkymmenen vuoden päähänkin, mutta nykypolitiikalla suuntaa voidaan monesti kääntää vähän lyhyemmällä aikavälillä.  Opetuspuolella keskipitkä aikaväli on aika hyvä perus- ja soveltavamman koulutuksen muutosten osalta.

Työllisyyteen vaikuttaa myös työvoiman alueellinen kohdentuminen.

– Meillä on monesti hyvää työvoimaa jostain muualla kuin siellä, missä sitä tarvittaisiin eikä liikkuvuus ole kovin suurta. Myös tähän täytyy löytää ratkaisuja – digitalisaation mahdollistama monipaikkaisuus voi auttaa osaltaan.

Yllätyksiä tulee aina

Mikko Dufva muistuttaa, että tulevaisuuden suhteen kannattaa myös olla tietyllä tavalla vähän nöyrä, sillä yllätyksiä tulee varmasti. Hän ei usko, että olisi yhtä tutkintoa, joka valmistaisi alati muuttuvaan työelämään.

– Ehkä ennemminkin kannattaisi ajatella asiaa jatkuvan oppimisen tai jatkuvan osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Hanna Hämäläinen on samoilla linjoilla. Hänestä osaaminen ei saisi olla liian kapea-alaista vaan henkilön kannattaa ennemmin hankkia mieluummin laaja, monipuolinen ja joustava koulutus sekä riittävän korkealla tasolla olevat geneeriset taidot, jotta pystyy joustavasti siirtymään alalta toiseen.

– Muun muassa riittävän hyvät matematiikan taidot ja kielitaito, riittävän hyvällä tasolla olevat vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen osaaminen. Näiden päälle voi sitten rakentaa spesifimpää yksittäistä koulutusta tai osaamista.

Dufva luettelee myös muuta osaamista, jota tulevaisuudessa tarvitaan.

– Nämä listaukset painottuvat usein niin sanottuihin metataitoihin eli esimerkiksi oppimaan oppiminen, monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottaminen tai epävarmuudessa eläminen.

Hän nostaa esiin myös tulevaisuuslukutaidon, joka tarkoittaa sitä, miten hahmottaa tulevaisuutta.

– Miten tunnistaa vaikuttamisen kohtia, minkälaisista tulevaisuuksista puhuu, minkälaisia tulevaisuuksia kuvittelee ja miten toimii niiden parempien tulevaisuuksien eteen eli miten ottaa vahvempaa toimijuutta tulevaisuuden muovautumisessa.

Mika Moisio muistuttaa, että tulevaisuuden ennakointi kannattaa myös yksittäisen työntekijän oman urakehityksen näkökulmasta.

– Ennakointi ja valmistautuminen lisää valmiuksia työllistyä ja siirtyä toisiin tehtäviin, jos tulee vaikka taantuma tai jotain muuta vastaavaa.

Työnantajan näkökulmasta puolestaan ennakointi on tärkeää myös esimerkiksi avainosaamisen tunnistamisessa.

– Jos yrityksellä on yksi avainhenkilö, jonka osaaminen on kriittistä yrityksen toiminnan kannalta, niin tällöin kannattaa kouluttaa toinen osaaja rinnalle tai ainakin tunnistaa tällaiset työntekijät. Näin voi paremmin valmistautua siihen, jos tälle työntekijälle sattuu jotain, niin yrityksen selviytymissuunnitelma olisi selkeä.