Saamelaisia pitää kunnioittaa omana kansanaan

Suomessa on yritetty tehdä paljon työtä, jotta EU:n ainoan alkuperäiskansan edustajat eli saamelaiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa suomalaisten kanssa, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo. Toistaiseksi tavoitteeseen ei ole kuitenkaan päästy.

– Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja ylipäätään viranomaisten kanssa toimiessa saamenkielisellä ei ole koskaan varmuutta siitä, että palvelun saan omalla kielellä helposti ja automaattisesti. Esimerkiksi mielenterveyspalveluita ei Suomessa saa saamen kielellä ja kulttuurisensitiivisesti, Juuso kertoo.

Juuso muistuttaa saamelaisten olevan Suomen valtion sisällä asuva alkuperäiskansa, ei osa suomalaista kansaa tai suomalaisen kansan alainen vähemmistö. Siksi asioista saamelaisten kanssa pitäisi neuvotella kahden kansan välisellä nation to nation -periaatteella.

– Suomi on pitkään identifioitunut ihmisoikeusmyönteiseksi maaksi. Silloin myös saamelaisten oikeudet tulisi aidosti huomioida. Saamelaisten näkökulma tulisi eduskunnassa ottaa huomioon ja tehdä päätöksiä yhteisymmärryksessä, eikä lähteä siitä asetelmasta, että valtio päättää saamelaisten tahdon vastaisesti.

Itsenäisyys tärkeä myös saamelaisille

Tuomas Aslak Juuson mukaan ajatus yksiselitteisestä ja yhden muotin suomalaisesta yhteiskunnasta on harhaanjohtava, sillä Suomi on aina ollut eri ryhmittymien kokoelma.

– Suomen valtio on eri asia kuin Suomen kansa. Tätä ei Suomessa aina ymmärretä, Juuso sanoo.

Juuso kertoo Suomen itsenäisyyspäivän herättävän hänessä kunnioittavia tunteita. Hän muistuttaa myös saamelaisten olleen mukana puolustamassa itsenäisyyttä, minkä lisäksi saamelaiset kantoivat vastuutaan esimerkiksi sotakorvausten maksamisessa poronlihan muodossa.

– Toisaalta itsenäisyyspäivä ei ole pelkästään sotaan liittyvä juhla, vaan suomalaisen yhteiskunnan olemassaolon juhlapäivä. Suomi valtiona ja itsenäisenä toimijana on tärkeä.

Tärkeää on Juuson mukaan myös se, että saamelaisten asema osana Suomea on tunnustettu, ja saamelaisten kulttuurinen ja kielellinen oikeus turvattu perustuslaissa.

Kaksi kansaa, kaksi juhlapäivää

6. helmikuuta juhlittavalla saamelaisten kansallispäivällä on saamelaisyhteisössä suuri rooli. Silloin salkoon nousee Saamen lippu ja kouluissa lauletaan saamelaisten kansallislaulua. Kansallispäivä on yhtä vanha kuin Suomen itsenäisyys, mutta suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004.

– Eri instituutioiden juhlapäiviä on turha verrata keskenään. Se on meidän oma tapahtuma ja päivä, ja sillä on vähän erilainen merkitys kuin itsenäisyyspäivällä, Juuso sanoo.

Juuso on isänsä puolelta saamelainen ja äidin puolelta suomalainen, ja hän kokee olevansa osa molempia kansoja. Linnan juhlissa saamelaiset on hänen mielestään otettu riittävästi otettu huomioon, esimerkiksi kutsumalla mukaan saamelaiskäräjien puheenjohtaja.

– Se symboloi sitä, että saamelaisyhteiskunta otetaan mukaan.