Verotuksen vuotokohdat tukkoon
Hyvinvointiyhteiskunnasta huolehtiminen edellyttää tiivistä veropohjaa, kirjoittaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Suomi on tunnettu hyvinvointiyhteiskuntana, joka huolehtii kansalaisistaan ja hoitaa kansainväliset vastuunsa. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle: palvelujen tarve kasvaa samalla, kun työssäkäyvien veronmaksajien määrä pienenee. Samaan aikaan myös ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu edellyttää valtioilta mittavia lisäpanostuksia. Huoli valtion velkaantumisesta onkin levinnyt laajalle ja menoleikkauksille metsästetään kilpaa uusia kohteita. Julkisten menojen kasvaessa katse tulisi kuitenkin suunnata kulujen ohella myös valtion tuloihin.
Valtion tuloista 80 prosenttia on verotuloja, joten veropohjalla ja verotuksen tasolla on valtion tuloihin iso vaikutus. Yleisesti tavoiteltavana pidetään tilannetta, jossa veropohja on tiivis ja verokannat voivat sen myötä olla verrattain matalia. Veropohjassamme on kuitenkin useita vuotokohtia, jotka mahdollistavat yrityksille ja varakkaille yksityishenkilöille verovälttelyn. Näitä lainkohtia hyödyntämällä kansainväliset yritykset voivat esimerkiksi siirtää voittojaan alhaisen verotuksen maihin ja välttyä yhteisöveron maksamiselta Suomessa. Vastaava verovälttely on mahdollista myös paljon sijoitusomaisuutta omistaville yksityishenkilöille.
Veropohjan vuodot pienentävät valtion verokertymää ja heikentävät verotuksen oikeudenmukaisuutta. Lisäksi ne vaikuttavat valtion mahdollisuuksiin tarjota kansalaisilleen laadukkaita julkisia palveluja ja tehdä vaikuttavaa ilmastotyötä. Siksi veropohjan vuotokohdat tulisi paikata mitä pikimmiten.
430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanjassa vaaditaan päättäjiltä ripeitä toimia veropohjan tiivistämiseksi ja verovälttelyn kitkemiseksi yli 30 järjestön voimin. Mukana on iso joukko suomalaisia järjestöjä useilta eri sektoreilta – myös useita Työväen sivistysliiton jäseniä.
Kampanjassa nostetaan esiin verovälttelyn vaikutukset valtion tuloihin ja kannustetaan eri tahoja pohtimaan, mihin he käyttäisivät verovälttelyn kitkemisestä saatavat 430 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on sen verran suuri, että sillä pystyisi esimerkiksi kattamaan 0,7 hoitajamitoituksen kulut sekä palkkaamaan 1000 uutta terveyskeskuslääkäriä tai tekemään mittavia investointeja ilmastokestävyyteen. Silti kyse on minimiarviosta – todellisuudessa verovaikutukset voisivat nousta yli miljardiin euroon vuodessa, mikäli kaikki kampanjassa suositellut verovälttelyn kitkemistoimenpiteet toteutettaisiin.
Saara Hietanen
veroasiantuntija, Finnwatch