Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuonna 2019 olisi oiva tilaisuus brändätä maata.

06.03.2018
Yhteiskunta ja osallisuus

Suomella nuiva asenne EU:hun

Media ei Suomessa satsaa EU-asioihin vaan keskittyy suuriin EU-päätöksiin ja kiistoihin. Suomen linja EU:ssa muuttui varovaiseksi vuoden 2011 jälkeen, sanoo EU-politiikkaan erikoistunut valtio-opin professori Tapio Raunio.

Suomen linja EU:ssa muuttui varovaiseksi vuoden 2011 jälkeen, sanoo EU-politiikkaan erikoistunut valtio-opin professori Tapio Raunio.

Suomi aloitti vuonna 1995 aktiivisena Euroopan Unionin jäsenenä ja liittyi Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n toiseen vaiheeseen. Suomen asennetta EU:ssa sanottiin innostuneeksi ja rakentavaksi ja Suomea EU:n mallioppilaaksi.

Vuoden 2011 eurokriisi ”politisoi” Eurooppa-politiikan. Tätä mieltä on valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopiston politiikan tutkintaohjelmasta. Hänen erikoisalanaan on päätöksenteko Euroopan unionissa.

– Kun perussuomalaisista tuli suuri puolue, muutkin puolueet alkoivat omaksua varovaisempia Eurooppa-linjauksia. Nyt Suomi lähinnä puolustaa saavutettuja etuja eikä ole erityisen aloitteellinen, Raunio perustelee.

Hän on yhtenä toimittajana vasta ilmestyneessä kirjassa Poliittinen valta Suomessa (Vastapaino). Omassa artikkelissaan hän toteaa: Osallistuminen unionin päätöksentekoon ja kansainväliseen politiikkaan on yhtäältä huolellista ja systemaattista, mutta toisaalta lähes yksinomaan reaktiivista.

Hän perustelee asiaa muun muassa EU-asioiden huonolla resursoinnilla. Unionin jäsenyyden alusta lähtien Suomen hallituksen ja eduskunnan rutiinit ovat säilyneet ennallaan.

– Kokousajat ovat edelleen samat kuin Suomen liittyessä EU:hun. Ehtiikö esimerkiksi suuri valiokunta parin tunnin kokouksen aikana käsitellä asiat kunnolla, Raunio kysyy.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri oli kansanedustaja-aikoinaan 11 vuotta suuren valiokunnan jäsen, kolme vuotta puheenjohtajana. Suuri valiokunta vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden käsittelystä eduskunnassa.

– Eduskunnan kansainvälisen osaston virat ovat jakautuneet niin, että EU-asiat ovat aika harvan henkilön varassa. Suuren valiokunnan sihteeristössä on vain kaksi asiantuntijaa, välillä kolmas avustava, Kumpula-Natri sanoo.

Lisäksi Suomessa noudatetaan omaa aikataulua. Muualla Euroopassa heinäkuu on työskentelykuukausi, mutta meillä ollaan lomalla.

– Suurella valiokunnalla on heinäkuussa vain yksi–kaksi kokousta, Kumpula-Natri sanoo.

Kun resursseja on vähän, pitäisi priorisoida, mitkä asiat ovat Suomelle tärkeitä.

– Syvällistä keskustelua integraation tulevaisuudesta tai EU-politiikkamme painopisteistä ei juuri kuulu. Nyt hallitus lähinnä reagoi siihen, mitä Brysselistä tulee, Raunio sanoo.

BUDJETTI ALAS, MUTTA SUOMELLE LISÄÄ

Helsingin Sanomat ihmetteli pääkirjoituksessaan (HS 21.2.2018), että Suomi haluaa EU:n budjettia pienennettäväksi Britannian osuuden verran, mutta Suomeen pitäisi silti saada samat tuet kuin ennenkin.

Miapetra Kumpula-Natri huomauttaa, että \”muille vähemmän, meille enemmän\” tuskin on toimiva strategia. Hän kiinnitti huomiota myös EU-parlamentin ehdotukseen Britannialta jääneiden edustajapaikkojen jakamisesta. Siinä Suomikin saisi yhden MEPin lisää.

– Suomen hallitus ei kuitenkaan halua paikkoja jaettavaksi, vaan parlamentin päälukua pienennettäväksi Britannian paikkojen verran.

Vaikka Suomen hallitus siis haluaisi pienentää EU:n budjettia, haluavat puolustusministeri Jussi Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini Suomen olevan mukana kehittämässä EU:n puolustusyhteistyötä.

– Se ei kuitenkaan saisi maksaa mitään, Kumpula-Natri toteaa.

– Jos Suomen hallituksen asenne on tämä, ei Suomelle ehkä löydy paljon ymmärrystä EU:n keskeisiltä valtioilta, Tapio Raunio sanoo.

SUOMESTA INNOSTAVA PUHEENJOHTAJAMAA

Suomi on EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 loppupuoliskon, heti keväisten eduskuntavaalien jälkeen. Silloin Suomella pitäisi olla juuri virkaan astunut uusi hallitus. Puheenjohtajuuskautta valmistellaan luonnollisesti jo nyt, mutta Miapetra Kumpula-Natrin mukaan Suomen hallituksen asenne siihen on ”nuiva”.

– Millä muulla sanalla voi kuvata sitä, että kaikkia ratkaisuja perustellaan säästöillä. Ministeri- ja virkamieskokouksia pidetään mahdollisimman vähän, ja ne kaikki pidetään Helsingissä.

Sekä turkulainen kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) että oululainen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kritisoivat päätöstä Aamulehden haastattelussa (29.10.2017).

Kanervan mukaan puheenjohtajamaata vaihdetaan, jotta unioni tulisi tutuksi, ja samaa filosofiaa pitäisi seurata myös maan sisällä. Liisa Jaakonsaari sanoi puheenjohtajakauden olevan tilaisuus brändätä omaa maata. Se, että ollaan Etelä-Suomessa, jättää Jaakonsaaren mukaan pahan aukon Suomi-kuvaan.

– Aina kun Sipilän hallituksessa viitataan EU:hun, korostetaan, miten mahdollisimman vähän aiotaan tehdä ja olla näkyvillä. Metsälobbausta kyllä tehdään ahkerasti, Miapetra Kumpula-Natri lisää.

Hän toivoisi EU-puheenjohtajuuskauden alkamiseen mennessä asennemuutosta.

– Kunpa meillä olisi silloin hallitus, jota joku asia EU:ssa innostaa niin, että voisimme innostaa muutakin Eurooppaa.

SUOMEN MEDIA EI SATSAA EU-ASIOIHIN

Keväällä 2019 on eduskuntavaalit ja siitä noin kuukauden päästä eurovaalit.

– Toivoisin, että puolueet ottaisivat jo eduskuntavaaleissa kantaa EU-kysymyksiin, koska pelkään että eurovaaleihin ei enää riitä panoksia. Voisivatko puolueet jopa yhdistää näitä vaalikampanjoitaan, Tapio Raunio miettii.

Miapetra Kumpula-Natri pelkää, että eurovaalien äänestysprosentti jää vaaliväsymyksen vuoksi kovin alhaiseksi. Silloin ääripäät korostuvat, mikä ei palvele kansanvaltaa.

– Vaaliuurnille jaksavat koulutetuimmat, jotka ovat ehkä tekemisissä työnsä puolesta viennin tai sisämarkkinoiden kanssa, ja toisaalta kaikkein EU-vihamielisimmät.

Suomessa EU-asiat käsitellään valiokunnissa, joiden kokoukset tapahtuvat medialta ja kansalaisilta piilossa. Se ei ole omiaan lisäämään kansalaisten kiinnostusta.

Jos kansalainen kuitenkin kiinnostuu EU:sta, valtamedia ei vastaa tähän tarpeeseen. Esimerkiksi koko Yleisradiolla on vain yksi suomenkielinen toimittaja, joka matkustaa Brysselin ja Strasbourgin väliä ja jonka vastuulla ovat kaikki EU-asiat.

– Brysselissä on nyt vähemmän suomalaistoimittajia kuin Suomen liittyessä unioniin. Media keskittyy vain suuriin EU-päätöksiin ja kiistoihin. EU-lainsäädännön kehittäminen jää unholaan, Raunio sanoo.

Hän ihmettelee, miltä nuorista tuntuu, kun senioripoliitikot vaativat unionista irtautumista. Nuorille EU on täysin luonnollinen viitekehys.

– Vielä 1990-luvulla oli harvinaista, että nuori lähti muualle Eurooppaan opiskelemaan, luomaan uraa ja asumaan pysyvästi. Siinä on tapahtunut suuri muutos.

Tiina Pelkonen
Kuva: Istockphoto

Lue myös

15.12.2023
Yhteiskunta ja osallisuus

Talouspolitiikkaa ohjaavat ideologiat