Monilukutaitoinen osaa tulkita ympäröivää maailmaa

Ymmärrätkö, mitä ympärilläsi tapahtuu? Osaatko hakea ja tulkita tietoa avoimesti, mutta kriittisesti? Jos ymmärrät ja osaat, monilukutaitosi lienee kunnossa.

Lukutaito on perustaito, jolla ei enää esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmassa tarkoiteta pelkkää perinteistä aan ja been pänttäämistä. Nyt puhutaan monilukutaidosta. Hieno sana, monilukutaito, merkitsee taitoa tuottaa, vastaanottaa sekä arvioida tietoa eri muodoissa ja tilanteissa erilaisten välineiden avulla. Kyse on siis laajasti ympäröivän maailman tulkitsemisesta.

Monilukutaidosta puhuttaessa teksti voi olla sanojen lisäksi numeroita, kuvia tai ääntä. Lukutaito linkittyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian taitoihin. Puhuttiinpa lukutaidosta perinteisesti kirjoitetun tekstin tuottamisen ja ymmärtämisen taitona tai laajasti monilukutaitona, aikuisten lukutaidossa on Suomessakin petrattavaa. Useat viimevuosien selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että osalla aikuisista puuttuu yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvittavia perustaitoja.

Medianluku- ja digitaidot ovat kasvava osa monilukutaitoa. Verkossa on osattava tulkita viestin lähettäjän motiivit ja tunnistaa oma sosiaalisen median käytön kautta syntyvä kuplansa. Jos seuraan maailmaa vain naamakirjan kautta, maailmani rajat voivat huomaamatta kaventua tuttuihin naamoihin ja niiden toistamiin totuuksiin.  Toisenlaiset totuudet on silloin helppo kuitata valeuutisiksi.

Oman lisänsä monilukutaidon kirjoon tuo maahanmuuton lisääntyminen. Sanallisen kielen lisäksi muuttajilla on opittavana uusi yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ympäristö. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa kaikkien olisi opittava lukemaan, eli tulkitsemaan ja ymmärtämään, muitakin kuin itselle tuttuja tapoja ja kulttuurisia käytänteitä.

Vaikka on tärkeää tunnistaa, mitä kaikkea lukutaito voi tarkoittaa muuttuvassa maailmassa, myös perinteisessä lukutaidossa on monella puutteita. Erilaiset lukivaikeudet aiheuttavat monille ongelmia kouluiässä. Onneksi koulumaailmassa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia on tunnistettu jo pitkään. Avun hakeminen ja erilaisten oppijoiden tarvitsemat oppimisen apuvälineet ovat siellä tuttuja. Sen sijaan aikuisten lukemisen vaikeuksia tunnistetaan yhä huonosti. Esimerkiksi Kuntoutussäätiön vuonna 2015 julkaiseman pohjoismaisen selvityksen mukaan Suomen työpaikoilla kaikenlaisia oppimisvaikeuksia työssä tunnistetaan huonommin kuin muissa Pohjoismaissa.

MONELLA PUUTTEITA LUKUTAIDOSSA

Vaikka elinikäinen oppiminen on Suomessakin tuttu iskulause, meillä on pitkään tuudittauduttu siihen uskoon, että kaikkihan nyt lukea ja laskea osaavat. Totta onkin, että vuoden 2012 PIAAC-tutkimuksessa suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito olivat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Mutta myös perustaitoja heikosti hallitsevia oli huolestuttava määrä.

Vaikka kaksi kolmasosaa suomalaisista aikuisista on hyviä tai erinomaisia lukijoita, niin kolmasosalla on puutteita ja 11 prosentilla suuria puutteita lukutaidossa. Osaamisen vaihtelu on Suomessa kansainvälisesti verrattuna suurta. Heikoimmin perustaidoissa pärjäsivät matalasti koulutetut iäkkäämmät henkilöt. Diagnosoitava lukivaikeus selittänee osan lukemisen ongelmista, mutta ei kaikkea. Erityisesti ennen peruskoulu-uudistusta koulunsa käyneiden oppimistuloksissa on paljon tasoeroja. Eikä opettajien mukaan ole mahdotonta nykyäänkään, että nuori saa perusopetuksen päättötodistuksen, vaikka osaaminen ei riitä kokonaisen kirjan lukemiseen.

Lukemisen vaikeudet eivät rajoitu vain kouluun ja opiskeluun, vaan ne hankaloittavat myös työssä selviytymistä. Minkä tahansa monilukutaidon osa-alueen heikkous aiheuttaa epätasa-arvoa työssä. Aiemmin joku saattoi sanoa, ettei ole lukumiehiä, ja hakeutua työhön, jossa heikko luku- tai kirjoitutaito ei juuri haittaa. Kun digitalisoituvassa työelämässä lähes kaikissa töissä tarvitaan lukemista ja kirjoittamista, puutteelliseksi jäänyt perustaito voi ajaa ihmisen uupumiseen työssä ja sairauspoissaoloihin. Erityisesti meiltä analogisessa maailmassa kasvaneilta liian vauhdikkaat digiloikat voivat viedä voimat.  Siksi on sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta tärkeää tunnistaa vaikeudet ja etsiä niihin apua.

OPPI-VA -HANKE AUTTAA JA KEHITTÄÄ TYÖPAIKOILLA

Työväen Sivistysliiton hallinnoiman OPPI-VA ESR-hankkeen tavoite on, että työpaikoilla opitaan huomaamaan oppimisen vaikeuksia ja ottamaan apuvälineitä käyttöön. Erityisesti erilaiset puhelimella tai tietokoneella käytettävät sovellukset voivat auttaa selviytymään lukemisesta ja kirjoittamisesta työssä. Digitaaliset apuvälineet ovat kuitenkin kaksipiippuinen juttu: jos digitaidot ovat heikot, pelkkä uusi sovellus ilman kunnon ohjausta vain lisää ahdistusta. OPPI-VA -hanke tarjoaakin siksi työpaikoille mahdollisuutta kokeilla eri työtehtäviin sopivia sovelluksia ja ohjaa kädestä pitäen niiden käyttöön. Keskeneräisenä markkinoille päästettyjä sovelluksia on kenen tahansa vaikea ymmärtää. Kuten kaikissa viestinnän vaikeuksissa, syytä voi siis olla sekä viestin vastaanottajassa että lähettäjässä.

Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyyn keväällä 2017 vastanneista työnantajista 65 prosenttia koki, että oman henkilöstön digiosaamisessa on liiketoimintaa vaikeuttavia puutteita. Digivalmiuksia tarvittaisiin kaikissa työtehtävissä, mikä on tuonut haasteita erityisesti suorittavalle henkilöstölle. Voinee olettaa, että siinä joukossa on myös niitä, joilla on heikoksi jääneet perustaidot tai lukivaikeus. Molempiin voi saada apua.

OPPI-VA -hanke haluaa omalta osaltaan nostaa esiin digitalisoituvan työelämän vaatimusten ja työntekijöiden osaamisen epäsuhtaa ja auttaa niitä, jotka kokevat joutuvansa aloittamaan takamatkalta. Erään luottamusmiehen sanoin: Enne vanhaa pomot toi sul lapu, et tommosii pätkit ja tommosii kassaat ja nii edellee. Nyt meen pittää itte ottaa tietokonneelt työmääräimet ja systeemit, ni ei se nii helppoo ol.

KANSAINVÄLINEN LUKUTAITOPÄIVÄ 8.9.

Suomessa voimme olla keskimäärin, mutta vain keskimäärin, tyytyväisiä aikuisten perustaitojen tasoon. Erityisesti vanhimpien ikäryhmien perustaitoja on kohennettava. Näin tuetaan myös työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Monilukutaidon kentällä on tärkeää vahvistaa kaiken ikäisten medianlukutaitoa ja muistuttaa kupliinsa käpertyviä, miten tärkeää on moniäänisyys ja kulttuurien välinen lukutaito.

Jatkuvasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa monilukutaito on ennen kaikkea yhdenvertaisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Erilaisten tekstien ymmärtämisen ja tiedon arvioinnin taidot antavat perustan hallita työ- ja arkielämän muutoksia. Perinteinen lukutaito ja laaja monilukutaito ovat kumpainenkin elinikäisen oppimisen asioita.

Syyskuun kahdeksantena päivänä vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää.  OPPI-VA yhdessä muiden Taito-ohjelman hankkeiden kanssa muistuttaa kampanjassaan lukutaidosta tasa-arvon ja osallisuuden avaimena. Mahdollisuus oppia kuuluu kaikille.

Päivi Vartiainen
Hankepäällikkö
OPPI-VA -hanke
www.oppi-va.fi