Kirsi Tuomisto ja Eija Nevala olivat järjestämässä risteilyä, jolla tutustuttiin kolmen päivän koulutusoikeuteen.
Koulutusneuvoja luotsaa opintielle
Aikuisopintojen tarjonta on sekamelska, mutta koulutusneuvoja auttaa. Koulutusneuvoja-aktiivit Kirsi Tuomisto ja Eija Nevala olivat järjestämässä Tampereella risteilyä, jolla tutustuttiin yt-lain mukaiseen kolmen päivän koulutusoikeuteen.
Aikuisopintojen tarjonta on sekamelska, mutta koulutusneuvoja auttaa.
Kun Kirsi Tuomisto kaksi vuotta sitten luki Metalliliiton tarjoavan mahdollisuutta opiskella kurssilla työelämän koulutusneuvojaksi, päätti hän heti tarttua tilaisuuteen. Työssään Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry N:o 7:ssä hän oli huomannut, että jäsenet kaipasivat aikuisopintoihin liittyvää neuvontaa.
Koulutusneuvojat ovat aikuiskoulutukseen perehtyneitä henkilöitä, jotka toimivat omassa työyhteisössään tai järjestössään vertaisneuvojina. Työelämän koulutusneuvojia on koulutettu yli kolmen vuoden ajan.
Moni työttömäksi jäävä lähtee mieluummin opiskelemaan kuin jää työttömyyskorvauksen turvin kotisohvalle istumaan. Tietoa aikuiskoulutuksesta ei kuitenkaan ole riittävästi, tai sitä ei osata hakea.
– Myöskään TE-toimisto ei tuo erilaisia opintomahdollisuuksia riittävästi esille, Tuomisto sanoo.
TYÖTTÖMYYDEN SIJAAN OPISKELEMAAN
Konkreettisena esimerkkinä antamastaan avusta Kirsi Tuomisto kertoo alle 30-vuotiaasta metallityöntekijästä, joka oli mennyt töihin suoraan peruskoulusta. Kun taloustilanne Pirkanmaalla heikentyi, ei metallitöitä kuitenkaan enää löytynyt ja mies oli irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
\”Koulutusneuvojat ohjaavat oikealle tielle.\”
– Keskustelimme työttömyysturvaan liittyvistä asioista ja siitä, mitä vaihtoehtoja työttömyydelle on. Kysyin, onko hän kuullut Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen nuorten osaamisohjelmasta. Ohjelma on tarkoitettu alle 29-vuotiaille, joilla ei ole toisen asteen ammattitutkintoa. Siihen voi hakeutua suoraan aikuiskoulutuskeskuksen kautta.
Tuomisto kertoi nuorelle, kuinka ohjelmaan haetaan ja mihin tulee ottaa yhteyttä. Sitä, saiko nuori koulutuspaikan, hän ei tiedä. Koulutusneuvojat ohjaavat oikealle tielle, mutta eivät seuraa autettaviaan sen pidemmälle. Toisaalta neuvoja voi auttaa hakuprosessissakin, jos henkilö apua tarvitsee.
AIKUISOPINTOMAHDOLLISUUKSIA ON PALJON
Aikuisille on tarjolla monenlaisia opintomahdollisuuksia. Aikuiskoulutuskeskukset järjestävät koulutusta alalle kuin alalle. Myös oppisopimus ja erikoisammattitutkinto ovat kysyttyjä. Muita vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi työpaja ja erilaiset työn ohella tehtävät näyttötutkinnot.
– Kouluttaminen kannattaa, sillä se auttaa työntekijää pysymään työmarkkinoilla. Tänä päivänä työelämässä halutaan moniosaajia. Aikuiskoulutus ei ole pänttäämistä ja istumista, vaan monimuotoista opiskelua, Tuomisto sanoo.
\”Aikuisille on tarjolla monenlaisia opintomahdollisuuksia.\”
Suurin osa koulutusneuvojan apuun turvautuvista on työttömäksi jääneitä tai lomautetuksi tulleita. Osa heistä vaihtaa kokonaan alaa.
Toinen koulutusneuvojan työsarka on vajaakuntoisten työllistäminen. Tuomisto kertoo auttaneensa henkilöä, joka oli saanut työperäisen sairauden. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi silloin kouluttautua eläkkeen turvin toiseen ammattiin.
– Antoisinta työssä on juuri jäsenen auttaminen. Voit kertoa tietoa opiskelusta, oppilaitoksesta tai koulutuksen aikaisista tuista. Usein jäsenet eivät tiedä esimerkiksi koulutusrahastosta mitään.
Muita koulutusneuvojia Tuomisto neuvoo olemaan rohkeita ja kannustavia. Oppilaitoksiin kannattaa käydä tutustumassa itse ja eri toimijoiden kanssa kannattaa verkostoitua.
Risteillen uutta oppimassa
Tampereella koulutusneuvojien syksy lähti käyntiin koulutusristeilyn merkeissä. Kahden tunnin Näsijärvi-risteilyllä tutustuttiin yt-lain mukaiseen työntekijän kolmen päivän koulutusoikeuteen ja koulutussuunnitelman laatimiseen työpaikalla.
Risteilyn järjestivät koulutusneuvoja-aktiivit Kirsi Tuomisto ja Eija Nevala, ja kouluttajana toimi SAK:n Mikko Koskinen. Osallistujia oli yhteensä 30.
Tammermatic Groupissa työskentelevä koulutusneuvoja Kai Kaarlampi jakoi kiitosta sekä risteilyn järjestelyille että sisällölle.
– Olin aikaisemmin sellaisessa käsityksessä, että koulutuspäivien tulee olla kahdeksan tunnin päiviä ja niiden pitää kaikkien käsitellä yhtä ja samaa aihetta. Risteilyllä sain tietää, että päivät ovat kuuden tunnin mittaisia ja ne voivat käsitellä kolmea eri aihetta. Se on asia, jolla saan helpommin ihmisiä suostumaan lähtemään kouluttautumaan, Kaarlampi kertoo.
Teksti: Jenni Meronen
Kuva: Olli-Pekka Latvala
Lue lisää aiheesta
Työelämän, koulutusneuvonnan ja ohjauksen verkostoitumishanke http://www.opinverkko.fi/