Pakko ajaa pakolaisuuteen

Ympäristösyyt pitävät huolen, ettei pakolaisten määrä vähene. Kun merenpinta kohoaa tai kuivuus tappaa pellot, ihmiset joutuvat jättämään kotinsa.

Ihmisiä on aina joutunut pakosalle luonnonmullistusten kuten maanjäristysten tai tulvien takia.

– Kun tsunami pyyhki yli Thaimaan vuonna 2004, ihmiset eivät lähteneet pois kotimaasta vaan siirtyivät sukulaisten luo toisiin kaupunkeihin, josta he sitten palasivat takaisin kotiseudulle, Helsingin yliopiston väestötieteen dosentti Arno Tanner sanoo.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristömuutokset ovat kuitenkin pysyviä. Yksi sen vakavimmista vaikutuksista saattaa olla massiivinen pakolaisvirta.

Merenpinnan nousu metrillä hukuttaisi Bangladeshissa kolme miljoonaa hehtaaria. Kodittomaksi jäisi 15–20 miljoonaa ihmistä. Nigeriassa vastaava nousu siirtäisi rantaviivaa jopa kolme kilometriä sisämaahan. Mitä tapahtuu, kun kokonaiset alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi?

PAKOLAISEN MÄÄRITELMÄ KAPEA

Ilmastopakolaisista puhutaan silloin, kun ilmaston lämpenemisen seuraukset ajavat ihmisiä evakkoon tai pakolaisuuteen. Ilmastoon liittyvä pakolaisuus ei kuitenkaan ole Geneven pakolaissopimuksen mukaista pakolaisuutta.

Pakolaisuus liittyy tyypillisesti vainoon tai sen uhkaan. Henkilö saa pakolaisaseman, kun häntä UHNCR:n määritelmän mukaan vainotaan tai hänellä on perusteltua syytä joutua vainotuksi, hän ei voi kääntyä kotimaansa viranomaisten puoleen saadakseen turvaa eikä hän ei voi liikkua oman maansa sisällä voidakseen olla turvassa.

– Ihminen, jolta tsunami on vienyt talon tai kuivuus tappanut viljan, ei saisi turvapaikkaa, koska häntä ei vainota. Hänen hätänsä voi kuitenkin olla yhtä suuri kuin vainotulla, Arno Tanner sanoo.

Ilmastopakolaistermiä mieluummin Tanner puhuu olosuhdepakolaisista.

– Silloin puhutaan laajemmin eri olosuhteista: Luontoon liittyvistä asioista kuten ilmastosta mutta myös runsaasta ja hillitsemättömästä väestönkasvusta, ruoan korkeasta hinnasta tai ruuan puutteesta, joka voi johtua viljelysmaan vähyydestä.

ONGELMAT NIVOUTUVAT YHTEEN

Monien ennusteiden mukaan nykyinen pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta. Vaikka Syyrian ja Afrikan maiden konflikteihin löydettäisiin ratkaisu, mitä tapahtuu, kun pula vedestä tai ruoasta ajaa ihmiset liikkeelle? Kauhuskenaarioissa kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa seuraavien vuosikymmenten aikana. Tosin kokonaismäärää on vaikea arvioida, sillä ilmastonmuutoksen lopullisia vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Arno Tanner ei usko, että suuret massat lähtisivät ympäristösyiden takia ylittämään esimerkiksi Välimerta.

– Vedenpinnan ja lämpötilan nousu ovat hitaita muutoksia ja näkyvät muuttoliikkeenä vasta pitkän ajan kuluttua. Pakolaisvirrat, jotka näemme nyt Lampedusalla, Maltalla ja Sisiliassa eivät suoraan liity ilmastonmuutokseen.

Tosin konfliktit ja muuttoaallot harvoin johtuvat yhdestä tekijästä ja eri syyt nivoutuvat tiiviisti yhteen. Syyriassa kärsittiin ennen nykyistä kriisiä vakavasta kuivuudesta, joka johti vesivarojen ehtymiseen ja ihmisten muuttoon maalta kaupunkeihin. Tämä kiihdytti sisällissodan puhkeamista.

VÄESTÖNKASVU ISOIN ONGELMA

Arno Tanner pitää nuorisotyöttömyyttä paljon akuutimpana muuttoliikkeen syynä kuin ilmaston muutosta. Kun pellot kuivuvat, perheet muuttavat kaupunkeihin etsimään töitä, mutta suurkaupungit eivät pysty elättämään kaikkia. Suurimmassa osassa Afrikan maita kansantaloudet eivät kasva kuin yhtä vauhdilla kuin syntyvyys.

– Ylikansoittuneissa suurkaupungeissa nuorille ei löydy töitä. Sotajoukkojen on hirvittävän helppo värvätä näitä turhautuneita nuoria joukkoihinsa.

Tämä lisää konflikteja alueella.

– Myös Arabikevään kansannousuissa aktiivisimmat olivat näitä nuoria työttömiä.

Kun kaupungit ylikansoittuvat, ihmiset alkavat pohtia, lähtisikö Sisiliaan ja hakisi Euroopasta, Yhdysvalloista tai rikkaista Arabinmaista turvapaikkaa.

Nykyiset pakolaisvirrat ovat seurausta 20 vuoden takaisesta väestönkasvusta ja tämän hetkisestä nuorisotyöttömyydestä. Jo 20 vuotta sitten asiantuntijat varoittivat siitä.

– Mutta eurooppalaisten silmin tilanne oli toinen, koska asia ei vaikuttanut meihin suoraan. Välimeren ylittävät ihmismassat ovat tehneet ongelmat käsinkosketeltaviksi myös meille.

– Jos tilanne ei muutu, Afrikasta lähtijöiden määrä kasvaa.

NÄLKÄPAKOLAISUUS ON PAIKALLISTA

Nyt asiantuntijat puhuvat sekä nopeista että hitaista ympäristön muutoksista kuten kuivuuskausista, aavikoitumisesta, merenpinnan noususta sekä äärimmäisten sääilmiöiden kuten hurrikaanien, syklonien, tulvien ja tornadojen lisääntymisestä.

Maailman Ilmatieteen järjestö WMO julkaisi loppuvuonna 2016 analyysin vuosilta 2011–2015. Sen mukaan sään ääri-ilmiöt lisääntyvät entisestään. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian tulvilla vuonna 2011 ja Itä-Afrikan kuivuudella vuosina 2010–2012 oli vakavat seuraukset. Kuivuus aiheutti arvioiden mukaan neljännesmiljoonan ihmisen kuoleman.

– Nälkäpakolaisuus on yksi olosuhdepakolaisuuden muoto. Usein kaikkein pahimmissa tilanteissa olevat eivät kuitenkaan ole niitä, jotka lähtevät ylittämään Välimerta, Arno Tanner toteaa.

Nälkäpakolaisuus on paljon paikallisempaa.

– Ihmisillä, jotka kuihtuvat nälässä ja sairastuvat, ei ole edellytyksiä lähteä pidemmälle. Usein nälkä kulkee käsi kädessä lukutaidottomuuden ja köyhyyden kanssa.

Ylitulevilla on kännykät, tietoa ja perheenkokoamaa rahaa.

– Ne, jotka liikkuvat, eivät välttämättä ole keskiluokkaa eikä heillä välttämättä ole koulutusta, mutta heillä on kuitenkin tietoa ja usko työllistymismahdollisuuksiin.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto