Taloustiede on hauskaa

Maailmankuulu taloustieteilijä Ha-Joon Chang kirjoitti jälleen eloisan ja hauskan talouskirjan. Inari Juntumaa tutustui teokseen.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton palkintoraati ehdottaa Marja Ollilaa palkittavaksi. Hän on jälleen kääntänyt maailmankuulun taloustieteilijän Ha-Joon Changin teoksen suomeksi, tällä kertaa nimekkeellä Taloustiede: käyttäjän opas. (Into Kustannus 2015) Palkintoraati muun muassa toteaa, että teksti kulkee niin vauhdikkaasti ja asiat esitetään sen verran selkeästi, että taloustieteeseen tutustuminen voi olla jopa hauskaa!

Kuten 23 tosiasiaa kapitalismista (Into Kustannus 2014), myös tämä teos on tosiaan iloinen, tarinallinen, eloisa ja konkreettinen. Lukijaystävällinen Chang kertoo, mihin osiin kirjaa kannattaa keskittyä, jos kiinnostaa yksi tahi toinen ilmiö. Tässä päästään pisimmälle ”taloustieteen baarikaapissa”. Chang tarjoilee lukijalle 11 cocktailia, jotka muodostuvat yhdeksästä eri taloustieteen teoriasta. Näin voi valita lukemansa, jos on erityisesti kiinnostunut esimerkiksi yhteiskuntaluokista, tekniikasta ja tuottavuudesta taikka kaipaa kipeimmin perusteluja vaikkapa vapaiden markkinoiden puolesta.

Teorioiden näkökulmat, vahvuudet ja heikkoudet muodostavat makoisan, toisiaan täydentävän palapelin. Teorioillahan on erityisen hankalaa meidän ihmisten kanssa, sillä meillä mokomilla on myös vapaa tahto ja toimintaamme vaikuttavat mitä moninaisimmat, myös satunnaiset seikat. (Siksi esimerkiksi cocktail, joissa verrataan erilaisia käsityksiä yksilöstä, on vallan sukkelan kuplivainen.)

EIVÄTKÖ ASIANTUNTIJAT RIITÄ?

Talous on jatkuvasti kasvanut paljon ja vakaasti silloin, kun sitä on säännelty.

Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisista on sen sijaan seurannut erilaisia voimakkaita epävakauksia. Esimerkiksi ennen vuoden 1997 Aasian finanssikriisiä 5 prosentin talouskasvua oli pidetty taantumana, mutta kriisin seurauksena tuotanto laski Indonesiassa 16 prosenttia ja muissa maissa 6–7 prosenttia. Kymmenet miljoonat menettivät työnsä, ja näissä maissa se merkitsi todellista puutetta, sillä hyvinvointivaltio oli heikko.

Ei siis ole esimerkiksi niin, että ”vapaakauppa ja sääntelyn purku ovat aina tuoneet talouskasvua” tai miten nämä väitteet kulloinkin muotoillaan. Varsinkaan ”tykkivenediplomatia”, jolla erinäisiä globaalin etelän talouksia on pakotettu yksipuoliseen vapaakauppaan, ei suinkaan ole tuonut näihin maihin talouskasvua, vapautta eikä vapaata kauppaa.

(Kirjaa lukiessani huomaan, että Kapitalismin sanakirjastamme (Into Kustannus 2014) uupuu useita sanoja; esimerkiksi ”tykkivenediplomatian” opin vasta juuri.)

Erinäiset taloustieteilijät ovat toistuvasti epäonnistuneet ennustamaan talouden tapahtumia. Yhtenä aikana hyvin toiminut oppisuunta ei välttämättä toimi toisena. Talouspoliittiset valinnat kuitenkin vaikuttavat läpitunkemattoman konkreettisesti ihmisten elämään, kuten esimerkiksi Aasian kriisin tragedia osoittaa. Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmien rakentaminen ja vahvistaminen on parantanut lukemattomien ihmisten elämää. Pohjimmiltaan näissä valinnoissa on kyse arvoista ja ideologioista – ihmiskuvasta, uskomuksista, moraalista. Miksi ihmeessä haluaisimme jättää tämän tason ratkaisut joillekin toisille – kutsuimmepa heitä vaikkapa asiantuntijoiksi?

Talous voi kuitenkin jostain syystä tuntua vaikealta. Eräänä syynä voi olla esimerkiksi uusklassisen taloustieteen monimutkainen matemaattisuus. Älkää suostuko hämääntymään siitä, kuulen Changin huutavan kirjoituksillaan. Ennen kaikkea luen Changin kirjoja suurena ihmisten voimauttamisen projektina. Siinä hän myös monin tavoin onnistuu.

RAJOJA RIKKOVA AJATTELIJA

Chang kuvaa, kuinka ei halua osoittaa, mikä on oikein. Hän kertoo haluavansa, että lukija osaa pohtia, mikä on oikein, missä tilanteessa ja miksi. Ympärilleni katsellessa moinen tuntuu melko radikaalilta lähtökohdalta julkiselle keskustelulle.

Oikean ja käyttökelpoisen tiedon etsimisessä Chang tietysti toteuttaa tiedeyhteisön periaatteita. Samalla hän toteuttaa monen edestä tieteilijöiden yhteiskunnallista tehtävää ollessaan selkeä, kiinnostava ja kutsuva julkinen keskustelija. Tämän maailmankuulun Cambridgen yliopiston opettajan kirjoja on käännetty 37 kielelle ja hänet lasketaan maailman vaikutusvaltaisimpiin taloustieteilijöihin.

Chang on palkittu myös rajoja rikkovasta talousajattelusta. Liitän hänet mielessäni Ari Turusen Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit -kirjan (Into Kustannus 2015) kuvauksiin avoimuuden, uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden luomasta kukoistuksesta. Siksi ilahduttaa, että Chang on toiminut myös muun muassa Maailmanpankin, Aasian kehityspankin sekä Euroopan investointipankin konsulttina sekä useissa YK:n tehtävissä. Ehkä nämäkin instituutiot ovat voineet voimautua saadessaan kokea hauskaa ja rajoja rikkovaa talousajattelua, joiden voimme toivoa kantavan hedelmää esimerkiksi ihmisten elinolosuhteiden kehittymisenä ja planeetan kantokyvyn ymmärtämisenä?

Inari Juntumaa
Kirjoittaja on työelämä- ja järjestökouluttaja TSL:ssa.