Medialukutaitoinen osaa lukea mediaa ja poimia sieltä luotettavan tiedon.
Totuus katoaa nettiin
On tärkeää, että mediassa erilaiset näkökulmat pääsevät esiin. Medialukutaito opettaa erottamaan olennaisen tiedon epäolennaisesta. Uutissivustoiksi naamioidut vihasivustot ovat kuitenkin usein laittomia, sillä ne rikkovat ihmisoikeuksia.
On tärkeää, että mediassa erilaiset näkökulmat pääsevät esiin. Medialukutaito opettaa erottamaan olennaisen tiedon epäolennaisesta. Uutissivustoiksi naamioidut vihasivustot ovat usein laittomia, sillä ne rikkovat ihmisoikeuksia.
Ihmiset kuluttavat mediasisältöjä yhä enemmän ja kommunikoivat medioiden välityksellä. Mediaa on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti. Yleisimmin sillä tarkoitetaan televisiota, radiota sekä lehdistöä ja niiden sivustoja internetissä. Medioita ovat myös esimerkiksi Facebook, YouTube ja blogit.
Medialukutaidolla tarkoitetaan sitä, että osaa lukea mediaa ja poimia sieltä luotettavan tiedon.
– Periaatteessa se on yksinkertainen, mutta käytännössä hyvin monimutkainen asia. Luotettavaa lähdettä on vaikea löytää, sillä on olemassa paljon epäluotettavia lähteitä, Kultti ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Lehdonmäki sanoo. Kultti ry on noin 200 Suomessa ilmestyvän kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien lehden kattojärjestö.
Nuoria pidetään medialukutaitoisina, sillä televisio-ohjelmat, elokuvat ja nettimaailma ovat heille tuttuja jo pienestä pitäen.
– Nuoret ovat käyttäneet nettiä koko ikänsä. Vaikka iän, koulutuksen ja työkokemuksen myötä kasvaa kyky kyseenalaistaa tietoa, medialukutaitoa pitää silti opetella jatkuvasti, Lehdonmäki muistuttaa.
Ilman medialukutaitoa väärä tieto leviää helpommin. Siksi mediaa pitää osata käyttää ja lukea. Vuosina 2016–2019 kouluissa otetaan käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Samalla medialukutaito sisällytetään osaksi kaikkia oppiaineita.
– Medialukutaitoa pitää opettaa, koska koulussa opetetaan muitakin taitoja. Ennen kouluissa oli oppiaineena kansalaistaito ja nykypäivänä kansalaisen pitää osata lukea mediaa, Ilkka Lehdonmäki perustelee.
8.–14.2.2016 vietetään mediataitoviikkoa. Viikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen.
ETSI LÄHDE JA KYSEENALAISTA
Netissä pätee vanha hyvä viisaus: jos joku asia on liian hyvää ollakseen totta, se tuskin on sitä.
– Kun mediasta löytää jotain poikkeavaa tai erikoista, kannattaa katsoa viestin tai lähettäjän taustat tai yrittää selvittää lähde, Ilkka Lehdonmäki sanoo.
Luotettavasta viestistä se löytyy.
– Kuka sanoo mitä, mikä tutkimus on kyseessä, kuka sen on tehnyt ja miten. Silloin on helpompi päättää, luotanko tähän, Lehdonmäki neuvoo.
Nykyään erilaiset näkökulmat pääsevät helpommin esiin kuin ennen.
– On positiivista, että netissä on erilaisia sivuja, eivätkä ihmiset ole vain valtamedian tiedon varassa. Nettimaailmassa vastuu on kuitenkin lukijan: Jos joku laittaa nettiin mielipiteensä, vastaanottajan tehtävä on arvioida, yhdynkö tuohon näkemykseen.
TUNNISTA VALEUUTINEN
Valeuutiset ja -nettisivustot vaikeuttavat medialukutaitoa. Esimerkiksi MV-lehden julkaisupolitiikka on löyhä ja lähteeksi käy lähes mikä vain. Sen lisäksi Suomeen on syntynyt myös muita ulkoisesti uutissivustoa muistuttavia nettijulkaisuja.
– Ongelma on se, että esimerkiksi MV-lehti esiintyy oikeana mediana, vaikka se on luotu vain rahan tekemiseen. Aina, kun sivustolla on muista medioista varastettua sisältöä, kiihottamista kansanryhmää kohtaan tai rasistinen vivahde ovat nämä merkkejä siitä, ettei kyseessä ole oikea uutissivusto, SDP:n opiskelijaliitto SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen sanoo.
Huumonen muistuttaa, että kaikilla on sananvapaus, ja kuka tahansa voi aloittaa rasistisen blogin netissä.
– Rasistisen propagandan esittäminen oikeina uutisina on kuitenkin eri asia.
Ilkka Lehdonmäki muistuttaa, että vaikka erilaisten mielipiteiden on hyvä päästä esiin, vihasivustot ovat väärin, koska viha on väärin.
– Rasistiset vihasivustot loukkaavat ihmisoikeuksia, ne kiihottavat kansanryhmiä vastaan ja rikkovat lakia.
BOIKOTTI ISKI VALEMEDIAAN
SONK käynnisti loppiaisena 2016 kampanjan MV-sivustoa vastaan. Kampanjan tarkoitus on informoida mainostajia ja yhteistyökumppaneita MV-lehden sisällöstä.
– Päätimme SONKin liittohallituksen kanssa ottaa yhteyttä sivustolla mainostaviin yrityksiin. Useimmat niistä ottivatkin mainoksensa pois sivustolta. Boikotti näyttää toimineen, sillä lehti toimii mainosvaroilla, ja mainostajien määrä on tippunut oleellisesti, Hanna Huumonen iloitsee.
Huumonen ei usko, että valemediat poistuvat lähitulevaisuudessa mutta hän toivoo, että poliisi laitaisi aidosti resursseja vihapuheen kitkemiseen ja puuttuisi valemedioiden toimintaan, jotta niistä ei tulisi normi.
MITEN EROTTAA VALESIVUSTO OIKEASTA?
Hanna Huumonen ja Ilkka Lehdonmäki toteavat, että oikea media on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston toimintaan. JSN on elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
– Kun Kultti ry. liittyi JSN:ään, samalla sen kaikki noin 200 pienlehteä siirtyivät JSN:n säätelyn alaisuuteen. Se on lukijalle yksi helppo tapa arvioida lähteen luotettavuutta.
JSN:n ohjeissa journalisteille muun muassa todetaan, että olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Näitä eikä montaa muutakaan periaatetta MV-lehti ei noudata.
Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto
Lue lisää