Terveellinen ympäristö lisää hyvinvointia

Ilmastonmuutos ja erilaiset ympäristöongelmat ovat suuri uhka terveydelle. Ilmaston lämpeneminen lisää muun muassa riskiä kuolla kuumuuteen pitkien hellejaksojen seurauksena. Helleaaltojen terveysriskit kohdistuvat erityisesti iäkkäisiin ja pitkäaikaissairaisiin. Siitepölykaudet voimistuvat, punkkitaudit leviävät ja kasvavien sademäärien seurauksena rakennusten kosteusvauriot lisääntyvät.

Esimakua muutoksista saatiin myös viime talvena, kun liukkaat kelit aiheuttivat lukuisia tapaturmia ympäri Suomea lämpötilan sahatessa nollan asteen molemmin puolin. Kehittyvissä maissa ilmastonmuutos puolestaan pahentaa ruoka- ja vesipulaa ja muuttaa elinoloja entistä tukalammiksi.

Vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset eivät ole yhtä dramaattisia Pohjoismaille kuin köyhille maille, myös Suomessa ympäristöasioita pitäisi miettiä enemmän terveysnäkökulmasta. Pitkään terveyden edistämistä pidettiin yksilön omana asiana ja terveydenhuolto keskittyi sairauksien hoitamiseen. Terveysriskien juurisyyt ovat kuitenkin pitkälti terveyssektorin ulkopuolella, ja terveellistä ympäristöä voidaan edistää esimerkiksi energia- ja liikennepoliittisin sekä rakentamiseen liittyvin ratkaisuin.

– Millaisia kaupunkisuunnitteluun liittyviä ratkaisuja tehdään? Tuetaanko joukkoliikennettä ja edistetäänkö pyöräilyä vai yksityisautoilua, erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi SOSTE:sta sanoo ja jatkaa:

– Kyse on siitä, miten parannetaan yksilön mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kaarina Tamminiemi muistuttaa, miten ilmastonmuutos tai esimerkiksi tartuntataudit eivät tunne maiden rajoja. Vaikka osa ihmisistä kärsii erilaisten kriisien seurauksista enemmän kuin toiset, ekosysteemien hyvinvointi vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin. Esimerkiksi se, miten elämän edellytykset säilyvät Afrikassa tai Etelä-Aasiassa, vaikuttaa muuttoliikkeen ja ilmastopakolaisuuden kautta myös suomalaisiin.

Ratkaisut edellyttävät eri sektoreiden välistä sekä globaalia yhteystyötä.

– Monen alan asiantuntijoiden on mietittävä näitä asioita yhdessä monesta näkökulmasta ja käytävä laajaa keskustelua omien siilojen sijaan, Tamminiemi sanoo.

Hän kertoo, miten ennen koronapandemiaa terveys sai vain vähän huomiota kansainvälisessä politiikassa. Nyt terveyden edistämiseen liittyvät asiat ovat pakon sanelemana nousseet uudella tavalla kansainväliselle agendalle. Yleinen ymmärrys terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt ja terveyden priorisoinnin tärkeys ymmärretään ja tunnustetaan paremmin.

– Pandemia näytti, että jos terveys on uhattuna, niin kaikki muukin on. Pitäisikin pystyä laajemmin näkemään erilaisia vaikutusketjuja, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Voidaan jopa sanoa, että terveyden edistäminen on tähän asti ollut ekologisesti sokea, Tamminiemi toteaa.

Nyt keskiössä olevat asiat eivät kuitenkaan ole uusia. Jo vuonna 1986 Ottawassa järjestetyssä WHO:n ensimmäisessä terveyden edistämisen konferenssissa nostettiin esiin terveyttä edistävien elinympäristöjen merkitys.

– Sen jälkeen ympäristönäkökulmat ja ekosysteemien hyvinvointi jäivät kuitenkin pitkäksi aikaa taka-alalle, ja terveyden edistäminen keskittyi lähinnä sosiaalisiin taustatekijöihin – olosuhteisiin, joissa ihmiset elivät ja kasvoivat.

Talouskasvu – ainoa tie hyvinvointiin?

Talouskasvu lisää hyvinvointia, koska tulojen noustessa ihmisten valinnanmahdollisuudet kasvavat.

– Tällainen talouspuhe on ollut vallitseva ajattelutapa, mutta enemmän pitäisi puhua talouden ja hyvinvoinnin suhteesta ja siitä, miten hyvinvointi jakaantuu tasaisesti kaikille. Hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä investoiva yhteiskunta kehittyy sekä voi taloudellisesti hyvin, Kaarina Tamminiemi toteaa.

Hän muistuttaa, miten luonnon hyvinvoinnilla, kuten puhtaalla ilmalla, on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Isossa osassa maapalloa puhdas luonto ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Talouskasvun myötä materiaalinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö on kasvanut huimaa vauhtia ja johtanut nykyisiin ympäristökriiseihin. Talouskasvu ei enää lisääkään terveyttä, sillä hyvinvointia ei juurikaan ole mahdollista enää kasvattaa aiheuttamatta enempää tuhoa ympäristölle.

Tamminiemestä pitäisikin puhua kohtuudesta.

– Onko aina tavoiteltava jotain enemmän, onko se ainoa tie? Nämä ovat isoja kysymyksiä.

Hän myös muistuttaa, miten nykyhetkessä tehtävät satsaukset ilmastonmuutoksen hillintään, voivat maksaa itsensä takaisin pienempinä terveydenhuoltokustannuksina tulevaisuudessa.

Kaupungit avainasemassa

Tamminiemi pohtii myös, miten hyvinvointi siirretään seuraaville sukupolville. Hän kertoo, miten kaupungit ovat globaalisti avainasemassa ekologisen kriisin ratkaisemisessa, koska suurin osa maapallon väestöstä asuu jo nyt kaupungeissa, ja kaupungistuminen kiihtyy kovaa vauhtia.

Tamminiemi toivoo nykypäättäjiltä kykyä ja halua katsoa asioita pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi rakentamisessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat vuosikymmenten päähän.

– Nyt tehtävät ratkaisut eivät konkretisoidu päättäville tahoille heidän elinaikanaan, vaan ne vaikuttavat heidän lastensa ja lastenlastensa elämään. Siksi tehtäviä päätöksiä kannattaisi miettiä lasten ja nuorten kannalta ja yli vaalikausien.